Och ny samma på svenska

"För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia juntit". Näin sanoi tämän vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia voittaja Juha Hurme. Juhlapuheensa päätteeksi hän nimitteli ruotsia osaamattomia junteiksi. Ehkä tämän olisi voinut jättää sanomatta. Hurmeen  mukaan yksi keino avartaa näkemyksiään on ruotsin kielen opettelu. Hyvähän se on ruotsiakin osata, mutta ennemmin minun kannattaa opiskella kiinan kieltä. Minä ymmärsin tämän ruotsin lauseen. Kaikki eivät vain ole voineet käydä kouluja, kuten vanhemmat ikäluokat. Se ei vain yksinkertaisesti ole ollut mahdollista, niin kuin ei minun vanhemmillenikaan. Työtä piti tehdä pienestä pitäen. Eikä myöhemmin enää ole ollut myöskään mahdollisuutta ruotsin ym. opiskeluun. Tekeekö tämä heistä juntteja? No ei todellakaan, heillä on elämän sivistystä, kokemusta ja näkemystä. Nykyisin ovat aivan erilaiset eväät käydä kouluja kuin joskus 70 vuotta sitten.

Juha Hurme oli pitänyt juhlassa hienon palopuheen sivistyksen, tieteen ja taiteen puolesta. Hyvä niin. Myös ilmastonmuutoksen hän oli nostanut esille. Hurmeen mukaan meitä uhkaa kaksi asiaa: ilmastonmuutos hirmumyrskyineen ja tulvineen ja toinen asia on nykyinen kommunikaatiokulttuurimme. Ahneus, tyhmyys ja pelot aiheuttavat eriarvoisuutta, väkivaltaa ja poliittista sekasortoa. Samaa mieltä. Hurme tarjoaa lääkkeiksi tiedettä ja taidetta, joilla tämä sotku selvitetään. Samaa mieltä.

Tieto-Finlandian sai Riitta Kylänpää teoksellaan Pentti Linkola ja Lasten-Finlandian Sanna Mander teoksellaan Avain hukassa. Monesta lahjapaketista nämä kirjat varmasti löytyvät.

Lämpimät onnittelut voittajille.

Kielitoimiston sanakirja selittää sanan juntti näin: vars. halv. kömpelöstä, tyhmästä tm. miehestä, moukka, nuija, taukki, mäntti, uuno. Maalaisjuntti. Juntti tyyppi, tavallisesta ihmisestä (vars. jupin vastakohtana). Suomalainen perusjuntti.

Hallitus tuli järkiinsä ja perui tyhmän päätöksensä

Jos jotain hyvää voi sanoa nykyhallituksesta, niin osaa se ainakin perua huonoja päätöksiään. Alunperinkään huonoja päätöksiä ei pitäisi lanseerata. Tuntuu vähän siltä, että laitetaan tämä nyt liikkeelle ja katsotaan mitä sanotaan. Sitten muutetaan, jos tulee niin sanotusti lunta tupaan. Eikö heti voisi lait valmistella huolella ja käyttää asiantuntijoita apuna.  Hallitus perui osa-asunnon normin, joka olisi leikannut kimppakämppien ja alle 20 neliön asunnoissa asuvien asumistukea.

Hallitus uudisti asumistukijärjestelmää elokuun alusta niin, että opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. Uuden lain mukaan pienessä asunnossa tai jaetussa asunnossa asuvalle olisi hyväksytty yleiseen asumistukeen 20 prosenttia muita pienemmät asumismenot. Mitäs järkeä tässä olisi ollut? Se olisi rangaissut niitä, jotka ovat valinneet edullisen asumismuodon. Kroonisessa asuntopulassa eikö ole vain hyvä asia, että hakeudutaan kimppakämppiin ja soluasuntoihin.

Tiedän kaksi siskosta, jotka asuvat kimppakämpässä. Toinen on opiskelija ja toinen pienipalkkainen työssäkäyvä. Kun asuntoon muutettiin, niin vuokrasopimus oli molempien nimissä. Kun uusi laki astui voimaan, niin toisen (työssäkäyvän) piti sanoa itsensä irti ja tehdä päävuokralaisen kanssa alivuokrasopimus. Vuokranantaja ei suostunut tekemään erillisiä vuokrasopimuksia. Porsaanreikä löytyi, molemmat voivat tehdä oman asumistukihakemuksen, he kun ovat siskoksia, niin tämä onnistuu. Molemmat saavat oman asumistuen.

Mistäpähän ne mahdettaneen hakea ne korvaavat säästöt.

Kotikaupungin valot

Kyllä se on niin, että kotikaupungin valot ovat parhaat, tutut ja turvalliset. Juuri nyt talven erilaiset valot loistavat kaikkialla. Nyt alkaa valoja löytyä joka suunnasta. Tässä pimeyden keskellä valoa kaipaakin. Erityisesti itseäni on ilahduttanut työpaikan edessä oleva sinivalkoisin valoin koristeltu joulukuusi. Kuusi tervehtii minua joka aamu. Toivottavasti se säilyy siinä jouluun saakka meidän ilonamme.

Kauppatorin ja Raatihuoneentorin isoihin kuusiin ovat valot myös syttyneet. Kauppakadun ylle syttyivät jouluvalot. Niitä taidetaan nykyisin kutsua talvivaloiksi, sillä valot sammuvat vasta tammi-helmikuussa. Minusta Kauppakadun valot ovat tosi upeat.

Ensi viikolla 5.-6.12. meitä kehotetaan valaisemaan satavuotias Suomi hetkeksi sinivalkoiseksi. Keskeisiä kohteitamme, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä valaistaan sinivalkoisin valoin. Myös muualla maailmassa onnitellaan Suomea ja valaistaan kohteita sinivalkoisin värein. Oman valaisun voi toteuttaa myös työpaikoilla ja kodeissa. Sinivalkoiset valot syttyvät itsenäisyyspäivän aattona 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9 mennessä. Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.

Valaistavat kohteet

Charles Chaplinin nerokas romanttinen komedia Kaupungin valot (City Lights) valmistui vuonna 1931. (Koti)kaupungin valoja pohtiessani tämä elokuva tuli mieleen. Kaupungin valoissa kulkuri seikkaili.

Jospa lähtisi 5.-6.12. kameran kanssa bongailemaan kaupungin valoja.

YLEn nykypäivän Suomi-imperiumi

Eilen illan pääuutisissa uutisoitiin mielenkiintoisesta YLEn tekemästä kyselystä, jossa YLE pyysi ulkomailla asuvia suomalaisia kertomaan, mitä he tekevät nykyisellä kotiseudullaan. Vastauksia kerättiin verkkosivuilla olevalla lomakkeella kesän 2017 aikana. Harva vastaajista oli halukas palaamaan takaisin kotimaahan, vaan viihtyivät mainiosti ulkomaan kohteessaan. Viikonlopun lehdessä puolestaan oli juttuja palmun alta palmun alle muuttaneista. Kotiin jäi jukkapalmu talveksi ja asukkaat itse olivat lähteneet talveksi Espanjan aurinkorannikolle. Kylläpä tämän loskan ja pimeyden keskellä aatokset ovat olleet, että hittoon täältä. No ehkä en nyt kuitenkaan. Kohta päivä lakkaa lyhenemästä!

YLE kysyi siis ulkosuomalaisilta nykyistä kotipaikkaa, miksi he sinne lähtivät, ikää ja ulkomailla vietettyä aikaa sekä mitä vastaaja ulkomailla tekee ja työssäkäyviltä millä alalla he työskentelevät. Vastauksia tuli  reilut 6500, 123 maasta ja 1 787 eri paikkakunnalta. YLE rakensi ulkomaille lähteneistä suomalaisista maailmankartan.

Suomi-imperiumin tarkoituksena oli selvittää, millaisissa paikoissa ulkosuomalaiset asuvat ja millaista heidän elämänsä niissä on. Moni vastaaja on jo ehtinyt asua useammassakin eri maassa ja on vieläkin halukas vaihtamaan kotimaata tarvittaessa. Nykyään ei enää lähdetä sinne missä on turvallisinta eli sinne missä on muitakin suomalaisia. Nyky-ihmiset kun ovat kielitaitoisempaa väkeä kuin esi-isänsä.

Tutki Suomi-imperiumia itse https://yle.fi/uutiset/3-9942881 niin pääset tarkastelemaan asuuko siellä suomalaisia. Näin pieneksi maaksi suomalaisia näyttää asuvan kaikkialla.

Äitiyspakkaus, vauvapakkaus, rakkauspakkaus, baby box - mikä nimeksi?

Miksi mikään ei voi pysyä ennallaan? Nyt suomalaisen hyvinvointi-innovaation äitiyspakkauksen nimi halutaan muuttaa. Satavuotiaassa Suomessa äitiyspakkaus on auttanut ja ilahduttanut suomalaisia perheitä jo 80 vuoden ajan. Vuonna 1949 äitiysavustus tuli kaikkien äitien saataville. Ihan eduskunnassa asti on pohdittu äitiyspakkauksen nimen muuttamista, jotta nimi huomioisi entistä paremmin kaikki vanhemmat ja perheet. Nyt on sitten Kela järjestänyt nimikilpailun, mikä olisi hyvä nimi? Toisaalta kysytään, että onko äitiyspakkaus niin hyvä nimi, ettei sitä saa vaihtaa? Ymmärrän, että pitäähän myös uudistua ja suhteuttaa asiat aikaan, jota elämme.

Suurin osa pakkauksen sisällöstä on vauvan tarvikkeita. Siinä mielessä nimi tietysti voisi olla jokin muukin; baby box, vauvan laatikko, perhelaatikko, baby care ym. Itse olen äitiyspakkauksen saanut 1980-luvulla. Pakkauksen tavaroista on jotain jäljellä. Lapsilla ovat tallessa vielä pikkupeitteet ja pyyhkeet. Minulla on käytössä pakkauksessa olleet pikkusakset.

Äitiyspakkaus on ollut suomalaisten ylpeydenaihe. Alun perinhän se myönnettiin sosiaaliavustuksena vähävaraisille naisille. Ja menestystarinahan siitä on tullut. Missään muualla maailmassa ei tällaista ole kuin meillä Suomessa. Hyvä Suomi!

Nyt ovat muuallakin maailmalla saaneet vihiä meidän äitiyspaikkauksestamme. Skotlanti on jo ryhtynyt sanosita tekoihin ja ottanut käyttöön oman versionsa äitiyspakkauksesta. Piskuinen Suomi on näyttänyt muulle maailmalle hyvää esimerkkiä.

Äitini on myös saanut aikanaan äitiyspakkauksen. Ihan varmaa tietoa ei ole, onko kuvan pyyhe tuosta pakkauksesta. Äiti oli antanut pyyhkeen kiertoon siskonsa tyttärelle ja tänä vuonna tätini pyyhkeen minulle palautti. Talteen on laitettu.

Joulu on avattu, tonttuja torin täydeltä

Tulkoon joulu, joulu on avattu täällä Kajaanissa tänään. Kauppiasyhdistyksen järjestämä perinteinen joulunavaus oli Raatihuoneentorilla kello 11.00. Jouluvalot syttyivät Kauppakadulle. Pimeän tullen valot loistavat kirkkaasti tuoden iloa ja valoa kaupunkilaisille. Joulupukki ja Valto-tonttu laulattivat lapsia sekä lapsenmielisiä. Lapset saivat suut makeaksi, kun joulupukki jakoi joulukarkkeja. Pitihän torilla tietty käydä siivouksen lomassa. Joululaulut soivat iloisesti ja joulupukki oli hyvin odotettu vieras. Joulupukin kanssa jumpattiin joululaulun tahtiin. Joulupukki hengästyi aika lailla pysyäkseen lasten tahdissa. Joulupukki onkin jo vanha ja kunto ei ole enää entisensä.

Kuhmossa oli vietetty eilen koko päivän joulunavausta. Perusopetuksen 650 oppilasta olivat marssineet tonttuparaatilla torille. Joulupukki oli ottanut torilla tonttuparaatin vastaan. Joulupukki oli nimittänyt kaikki tontut joulun hyväntahdon lähettiläiksi. Torilla oli räpättykin. Kuulosti mukavalta tapahtumalta. Kuhmo kaupungin sivuilta löytyy video tonttuparaatista. Sieltäpä voin paraatin tunnelmaan sukeltaa.

Tonttuparaati sopii Kuhmoon. Luin www.kuhmo.fi verkkosivuilta, että Kuhmo haluaa olla Tonttujen kaupunki, sillä Suuren Tonttukirjan mukaan tontut vaelsivat Kuhmon Lentiiraan jo v. 500 jKr.

Black Friday vs. älä osta mitään päivä

Lehdet ja verkko ovat tänään pullistelleet Black Friday, musta perjantai mainoksista. Mahtavia tarjouksia ja alennuksia, tule ja osta. Väki on käynyt ostoksille. Kauppaa on käyty niin verkossa kuin kivijalkakaupoissakin.Tänään vietetään myös älä osta mitään päivää. Kumpaa kutsua noudatan? Minä vietin älä osta mitään päivää. No pakko oli syödä. Rahaa kului tänään vain kahvikupposiin ja lounasruokaan.

Verkkokauppa on kyllä tuonut maailman pieneksi. Kaikkialla on Black Friday. Tietenkin myös Suomeen on musta perjantai rantautunut. Amerikastahan tämäkin on lähtöisin. Black Friday (musta perjantai) on kiitospäivän jälkeinen päivä eli marraskuun neljännen torstain jälkeinen perjantai, ja sitä pidetään kauppojen joulusesongin avauspäivänä. Nimitys ”Black Friday” juontaa juurensa Amerikkaan 1950- tai 1960-luvulle. Tuolloin kiitospäivän jälkeistä päivää alettiin kutsua mustaksi johtuen vilkkaasta liikenteestä, joka työllisti poliisia. Myöhemmin merkitys yhdistettiin kirjanpidossa käytettäviin väreihin. Alkuvuosi on useille kaupoille vielä tappiollista eli tilinauhoissa punaista, mutta Black Fridaysta eteenpäin tehdään voittoa – eli mustalla kirjattavaa tulosta. (Lähde: Wikipedia)

Älä osta mitään päivän tarkoituksena on haastaa kuluttajat miettimään kulutuspäätöksiään ja pohtimaan niiden vaikutuksia ympäristöön. Ostosten sijaan voisin suunnata vaikka lenkkipolulle.

Keväällä 2013 Kainuun yrittäjät aloittivat Kannata Kainuuta -kampanjan ja kehottivat tekemään ostokset kainuulaista kaupoista. Ostosten keskittämisellä Kainuuseen vaikutettaisiin työllisyyteen. Jos jokainen meistä kainuulaisista käyttäisi joka kuukausi 20 euroa nykyistä enemmän paikallisten yritysten palveluihin, niin uusia työpaikkoja syntyisi. Verkko-ostokset ovat haaste paikallisille yrittäjille. Kannatan Kainuuta! Itse en osta juurikaan verkkokaupoista, vaan kivijalkamyymälöistä.

Jos jokainen käyttöesine kestäisi niin kauan kuin minun äidiltä saatu sähkövatkain (kuvassa). Äitini on saanut sen 30-vuotispäivänään lahjaksi omalta äidiltään. Nyt äitini on jo lähempänä kahdeksaakymmentä ja vatkainkin on lähes 50 vuotta vanha. Toimii edelleen mutta en vain enää raski sitä käyttää. Vatkainta ei ole ostettu verkkokaupasta.