Hallitus tupeltaa 'viinan kanssa'

Se on tuo viina viisasten juoma. Vähän tunnutaan ajateltavan, että kansa sekoaisi mikäli ruokakapoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettaisiin 5,5 prosenttiin nykyisestä 4,7:stä. Vain vajaan prosentin tähden tällainen show ja farssi. Voi olla, että aluksi kulutus lisääntyy, mutta uskon sen ajan kanssa tasaantuvan. Ne, jotka alkoholia kuluttavat löytävät sitä kyllä, myydään sitä missä tahansa. Litramääräisestihän suomalaiset eivät ole maailman kärkikastia alkoholin kuluttajina, vika on suomalaisten juomatavoissa.

Hallitus ei sitten millään pääse eteenpäin alkoholiuudistuksensa kanssa ja nyt otetaan uudistuksessa aikalisä. Jos kerran alkoholiuudistuksesta on sovittu vuosi sitten hallituspuolueiden kesken, niin tehtäköön sitten sopimuksen mukaan. Joko limuviinat tulevat ruokakauppoihin tai sitten eivät. Tämän lain valmistelussa hallitus korostaa huolellisen lainvalmistelun tärkeyttä. No hallitusta onkin moitittu lain valmistelun löperyydestä. Nyt tähän tulee muutos. Hyvä niin.

Vain jyhkeät kannot olivat jääneet kirkon pihalle

Tänään ruokatunnilla kävin ulkona tallustelemassa. Pörräsin kaupungilla. Tieni vei Kirkkopuistoon ja kirkon kupeeseen. Olin jokin aika sitten lukenut uutisen Kirkkopuiston puuston uudistustöistä ja kuinka tontilta oli kaadettu ylisuuret lehtikuuset sekä tuijapensaat. Vasta tänään omin silmin näin työn tuloksen ja jäljenne jääneet kannot Kirkkopuiston pihalla. Aika monta puuta oli kaadettu.

Kieltämättä upea kirkkomme näkyi nyt paremmin. Pihalla olevat kannot olivat tosi jyhkeitä. Kuinkahan vanhoja puut olivat. Aika ei antanut myöten jäädä vuosirenkaita laskemaan. Uusia puita ja pensaita kuulemma istutetaan alkukesästä. Toivottavasti Kirkkopuistoon istutetaan yksi #suomi100 kuusista.

Kirkkopuistossa ovat sankarihaudat ja sankaripatsaat. Kirkkopuisto ja kirkon ympäristö on mukava ja viihtyisä  paikka.

Operaatio villasukka

Villasukat ovat sitten maailman parhaat. Ai, että on niin mukava vetää villasukat jalkaan työpäivän päätteeksi ja istahtaa sohvalle huokaisemaan. Katsoin tuossa iltamassa Metropolia ammattikorkeakoulun lyhytelokuvaa, jossa neulottiin villasukkia ja toisaalta tehtiin villasukkia pötköön koneellisesti. Se oli hyvä ja mukava elokuva. Elokuvassa näytettiin myös ihmisiä villasukat jalassa.

Villasukan neulominen on sitten terapeuttista puuhaa. Nyt en ole pitkään aikaan neulonut villasukkia. Lankakerä kyllä on jo odottamassa. Odottelen tässä vain neulomisen inspiraatiota. Äskeisestä lyhytelokuvasta sain jo vähän kipinää. Niin oli mukavan näköistä kun kädet neuloivat värikkäistä langoista villasukkaa.

Neuloa vai kutoa? Joillakin murrealueilla käytetään kutomista neulomisen synonyyminä. Minun mielestä ainoastaan mattoa kudotaan, ja villasukkia tehdään neulomalla.

Meidän perheessä villasukkia neulotaan itse ja myös ostetaan paljon. Villasukkia on aika monet kaapissa itse kullakin. Villasukat on hittituote niin kesällä kuin talvella. Villasukat on myös aina reissussa mukana. Niitä ilman ei vain voi lähteä mihinkään.

Kuuppa ja vakstuuki

Sitä kuvittelee hallitsevansa suomen kielen kaikki sanat. Vielä mitä. Tänään tuli eteen pari sanaa, joista ei ollut hajuakaan mitä ne tarkoittavat. Nimittäin kuuppa ja vakstuuki. Kuuppa on kauha ja vakstuuki on vahakangas, kerniliina. Länsi- ja itämurteissa on paljon sellaisia sanoja, joita ei ymmärretä puolin ja toisin. Miehelläni oli turkulainen työkaveri ja monta kertaa oli kuulemma alkuun pitänyt kysyä, että mitä oikein tarkoitat, en ymmärrä, 'sano suomeksi'. Ajan kanssa tilanne oli helpottunut. Eläköön rikas suomen kieli!

Tänään puhuimme muutoinkin maailman kielistä, niiden puhumisesta ja osaamisesta. Jokaisessa kielessä ja maassa on omat murteensa. Murteet hankaloittavat ymmärtämistä. Kouluenglannilla ei oikein pärjää vaikkapa Skotlannissa. Sukulaismies vietti noin 15 vuotta Espanjassa ja palasi sieltä viime vuoden puolella Suomeen. He kertoivat, että miten siellä hankittu espanjan kielen taito alkaa ruostua kun sitä ei enää käytä. Olivat pohtineet, että on ryhdyttävä pitämään sellaisia päiviä, jolloin puhutaan vain espanjaa. Kysyin, että osasivatko espanjalaiset hyvin englantia. Sain vastauksena, että eivät todellakaan, ei edes nuorempi väki. Asenteena kun oli ollut, että nyt ollaan Espanjassa ja puhukaapa espanjaa.

Tänään puhuimme paljon maailman asioista ja suomalaisista maailmalla. Tämä toi virkistävää vaihtelua ainaisesta säästä puhumiseen. Sää kun on ollut viime aikoina kaikkien huulilla.

Pitkistä kalsareista ei pääse sitten millään eroon

Eilen iloitsin, että sunnuntaiksi olisi luvassa lämmintä keliä. No eihän se lämmin tänne asti yllä, Etelä-Suomeen vain ja sinnekin vain yhdeksi päiväksi. Kyllä on kylmää ja koleaa. Enpä muista, että tällaista kevättä olisi ollut koskaan. Viime yönäkin oli viitisen astetta pakkasta. Vieläkin mies vetää pitkät kalsarit jalkaan ja aikoo pitää niitä niin kauan kuin on tarvista.

Soittelimme mökkinaapurille ja kyselimme, että joko alkaa päästä mökille. Serkkupoika sanoi, että moottorikelkka on paras väline sinne pääsyyn. Voimme jättää vielä haaveeksi mökille menon. Eilen Kuusamossa maastojuoksukilpailussa juostiin lumen keskellä. Eipä näyttänyt menoa haittaavan.

Tivoli on kaupungissa ja heidän kannaltaan toivoisi parempia kelejä. Kolea sää ja tivoli kun ovat huono yhdistelmä, räntäsateessa kassaan eivät eurot ropise. Luin lehdestä tänään, että Otanmäen maauimalamme avaa kohta ovensa. Meidän maauimala on muuten pohjoisin maauimala.

Eikä ole ensi viikollekaan luvassa lämpenevää.

Positiivisia uutisia, löytyykö niitä, presidenttien kättelyottelu

Tänään syntymäpäiväni kunniaksi olen hakenut uutisvirrasta vain positiivisia uutisia ja uutisia, jotka saavat minut nauramaan. Niitä oli kyllä vaikea löytää. Kaikki uutiset ovat tänäänkin olleet varsin huonoja ja synkkiä.

No jotain sentään löytyi. Dingo esiintyy tänään ensi kertaa 15 vuoteen ja erimielisyydet on selätetty. Hyvä Dingo. Ranskan  presidentin energinen kättely yllätti USA:n presidentin. Tämä presidenttien kättelyottelu kyllä sai minut nauramaan iloisesti. Suomi on pullollaan kesätapahtumia. Tämä uutinen sai minut kesä tunnelmiin ja edessä on pitkä kuuma kesä.

Tivoli Sariola on saapunut Kajaaniin. Se on varma kesän merkki kun tivoli ja sirkus saapuvat kaupunkiin. Sunnuntaina voimme nauttia kesän lämmöstä lupaa sääennustus. Jaska-sääksi on saapunut pesälleen Hyrynsalmelle. Hienoa Jaska. Tänä vuonna Jaska viipyili muuttomatkallaan tavallista pitempään. Olisiko Jaska aavistellut nämä kylmät kelit. Tervetuloa.

Katsoipa mitä tahansa uutiskanavaa, niin uutiset ovat kyllä kaikki ikäviä; sotaa, kyberuhkia, valepoliiseja, huonoa käytöstä, rähäköitä, tylyä tönintää, kohuja etc.

Muistojen päivä

Tänään saatettiin haudan lepoon suuri valtiomies, Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto. Yksi aikakausi Suomen historiassa on päättynyt. Uskon, että suomalaiset ovat monin eri tavoin muistelleet presidentti Koivistoa. Niin olen minäkin muistellut tänään paljon Koiviston aikaa eli 1980-lukua ja 1990-luvun alkua ja omaa elämääni hänen presidenttikaudellaan. Koivisto oli hyvä presidentti, koko kansan Manu, näin uskallan sanoa.

Minäkin olin hautajaisissa, television välityksellä. Entisille presidenteille järjestetään valtiolliset hautajaiset. Suurmiehelle pidettiin suurenmoiset puheet, kuten piispa Eero Huovisen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheet olivat. Hautajaiset olivat hyvin suomalaiset.

Tänään on noussut esille Koiviston sanontoja kuten "Pyramidin on parempi seistä kannallaan kuin kärjellään" ja "Kyllä se siitä". Hänen kuolinilmoituksessaan oli hänen oma mietelauseensa: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Eli ei kannata etukäteen asioista huolehtia ja aina kannattaa lähteä siitä, että hyvin käy.

Koiviston maallinen matka päättyi Hietaniemen hautausmaalle. Hauta on presidenttiemme Urho Kekkosen ja Risto Rytin lähellä. Olen käynyt Hietanimen hautausmaalla ja se on hyvä paikka viimeiseksi leposijaksi.

Kirkko keskellä liiketiloja ja autokauppaan suoraan kadulta

Vielä pitää tänään hieman muistella Berliinin kokemuksia. Kävin nimittäin Keisari Vilhelmin muistokirkossa (saks. Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirche), pommitetussa rauniokirkossa. Kirkko on yksi Berliinin tunnetuimpia symboleja. Kirkko oli keskellä liiketaloja. Hyvin kyllä kirkon vieressä olevat liiketalot sulautuivat tämän vanhan rauniokirkon läheisyyteen. Kirkko oli todella mielenkiintoinen nähtävyys, kerrassaan upea. Kirkko pommitettiin toisessa maailman sodassa ja vain osa siitä on enää jäljellä. Ihastelin kirkon upeita maalauksia/mosaiikkeja. Tämä nähtävyys oli ilmainen.

Kirkko on rakennettu 1890-luvun puolessa välissä ja se tuhoutui toisen maailmansodan ilmapommituksessa vuonna 1943. Onneksi kirkon jäljellä olevaa osaa ei purettu sodan jälkeen ja rakennettu uutta kirkkoa tilalle, vaan päädyttiin ratkaisuun jättää muistokirkon päätorni (alkuaan 113 metriä korkea) pystyyn, muistomerkiksi sodan tuhoille.

Kävin Berliinissä myös autokaupassa. Kauppa sijaitsi aivan Berliinin keskustassa, tavaratalona muiden joukossa. Siitä vaan kadulta astui sisään autokauppaan. Tämä oli outoa, kun on tottunut siihen, että autokaupat ovat yleensä kaupungin laitamilla. Hienoja olivat autot. Näihin autoihin ei ollut meikäläisellä varaa. Valtava moottori siellä kaupassa oli autojen keskellä. Olikohan se sen Lambourginin moottori.

Surun päivä, missä on ihmisyys?

Tänä aamuna mukavan Berliinin matkan jälkeen tuli jysäys ja paluu arkeen. Heti aamutuimaan mieheni näytti uutista puhelimestaan, tällä kertaa oli pommi räjähtänyt Manchersterissa. Ensimmäinen ajatukseni oli, voi ei taas. Tällä kertaa isku kohdistui erityisesti lapsiin ja nuoriin. Missä on ihmisyys, miten tällaisen raukkamaisen teon voi tehdä toiselle ihmiselle? Koko päivän on ollut tosi surullinen olo ja ajatus, miten omaiset selviävät suuressa surussaan. Uutisissa kerrottiin, miten omaiset etsivät lapsiaan. Huoli ja hätä on varmasti suunnaton. Voimia uhrien omaisille ja kaikille manchesteriläisille. Berliinin matkallani olin kävellyt yhden muistopaikan ohitse ja siellä oli vielä paljon kynttilöitä ja kukkia.

Eilen illalla katsoin televisiosta dokumenttiprojektin Huuto Syyriasta. Dokumentissa muun muassa lapset kertoivat elämästään Syyrian sodan helvetissä. Dokumentti antoi hyvän ja selkeän kuvan Syyrian tilanteesta ja siihen johtaneista syistä yksittäisten siviilien näkökulmasta katsottuna. Dokumentti oli järkyttävää katseltavaa. Ohjelma kesti yli yhteentoista ja uni ei meinannut tulla silmään. Nyt en yhtään ihmettele pakolaisvirtoja, sieltä oli vain kerta kaikkiaan lähdettävä pois.

Kynttilä palaa tänään keittiön pöydällä uhrien muistoksi.

Berliinin oman 'Pasilan televisio-tornin' juurella

Berliinin televisiotorni sijaitsee Alexanderplatzilla ja ihan sen vieressä kävin seisomassa. Itse torniin en uskaltautunut. Edellisenä päivänä kun olin käynyt korkealla. Torni on Euroopan neljänneksi korkein rakennus. Torni on hyvä maamerkki kun Berliinissä vierailee ja torni komea kuin mikä.

Saksan matkani päättyi tänään. Saksan ja Suomen on sanottu olevan aika samanlaisia. Kyllä siellä aika kotoinen olo kieltämättä oli. Kaikki toimi ja kaikki on kallista. Erityistä huomiota kiinnitimme autokantaan, paljon oli sähköautoja ja uusia autoja. Mersun merkit kyllä loistivat joka puolella. Taksit olivat mukavasti kaikki saman värisiä eli ne erottuivat helposti.

Roskien lajitteluun kiinnitin erityisesti huomiota, sen puutteeseen. Majapaikassani ei ollut kuin yksi roskis. Itse lajittelen roskani tosi tarkasti ja hieman tuntui oudolta kun oli vain yksi roskis ja biojätteet piti laittaa samaan roskikseen.

Brandenburgin portilla oli jotain remonttia menossa. Yksi rakennus oli upea ja valtava. Oletimme, että se oli jokin hallintorakennus. Rakennus ei mahtunut kokonaan kuvaankaan. Hieman jäi meille arvoitukseksi koko rakennus. Pitänee ottaa selvää. Poliiseja oli kadulla aika paljon.

Berliinin muurilla, idästä länteen helposti

Tänään kävin Berliinin muurilla. Hyvä, että muuria on vielä jäljellä pieni pätkä muistuttamassa menneestä. Muurilla oli aikoinaan pituutta yli 150 km. Aiemmin olimme Berliinin keskuspuistossa ja sieltä emme meinanneet päästä pois kun alue oli aidattu ympäriinsä jostain syystä. Me sitä kovasti ihmettelimme ja moni muukin kadulla kulkija yritti puistoon pyrkiä, vaan ei päässyt. Olimme jo vähän paniikissa kun mistään ei puistosta pääse pois. Pitääkö mennä samaa reittiä takaisin päin. Suljetut paikat tuntuvat pahalta, miten sitten Berliinin muurin kahta puolta asuvat ovat sen kokeneet. Toisella puolella on ollut sukulaisia, mutta heitä ei ole päässyt vapaasti tapaamaan.




Pääsimme tänään helposti idän puolelta länteen. Toisen maailman sodan jälkeen voittajat tekivät niin kuin halusivat voittajan oikeudella. Sen takia Saksa ja Berliini jaettiin ja varmistettiin jako muurilla.

Olemme matkamme aikana sukeltaneet historiaan ja hakeneet tietoa. Matka on ollut mukava ja antoisa. Hyvä, että pääsimme tutustumaan Berliiniin.

Maailma ei tarvitse muureja, Das Trabant

Berliinin matkani jatkuu. Täällä on kyllä nähtävää ja koettavaa, paljon historiaa on tullut vastaan. Majapaikkani ikkunasta näkyy Holokaust muistomerkki muistuttaen maailman mielettömyydestä. Olen on kaksi kertaa käynyt muistomerkillä ja menen vielä kolmannekin kerran. Berliinin muuri murtui vuonna 1989. Muistan erityisen hyvin muurin murtumisen vuoden, sillä tytär syntyi tuona vuonna. Muuri on purettu, mutta vielä se näkyy oikeastaan monessa paikassa. Muuria on palasina eri puolilla kaupunkia. Palan muuria voi myös ostaa mukaansa.

Olen käynyt idässä ja lännessä, jopa 'entisellä amerikkalaisten alueella'. Huomenna olen menossa muurille. Muuria on nimittäin pystyssä kilometrin matka. Maailma ei tarvitse muureja, ei Meksikoon eikä muuallekaan. Toivottavasti Trump ei rakennuta muuria Meksikon rajalle. Maailma ei tarvitse lisää muureja.

Täällä on paljon ollut liikenteessä entisen Itä-Saksan Trabant autoja. Trabanteilla on ollut oikein kokoontumisajot täällä, jopa limusiini oli Trapant.

Holokaust, Brandenburg ja korkealta katsottuna koko Berliini

Kyllä on ollut kuumaa tänään täällä Saksassa lähes 30 astetta. Kävin aika korkealla ja sieltä näki hyvin koko Berliinin. Talossa oli 24 kerrosta. Kyllä matkailu avartaa. Holokaust muistomerkki kyllä pysäytti.

Berliinin keskusta on kyllä viimeisen päälle. Kävin myös entisen Itä-Saksan puolella ja siellä sitten tilanne onkin toinen. Myös Finländische Strassen ohi kävelin.

Huomenna matka jatkuu kohti uusia kohteita ja seikkailuita. Nähtäväähän täällä riittää. Ber-
liini on hieno kaupunki.

Saksaan, laukussa muumimukeja, Presidenttiä ja Fazerin sinistä

Olen lähdössä Saksaan, Berliiniin. Ihan tyhjin käsin ei tässä lähdetä Saksan maalle. Laukussa on muumimukeja, Presidentti kahvia ja tietenkin Fazerin sinistä. Tytär vie tuliaisia Suomesta saksalaiselle ystävälleen. Muumimukeista ei ole kaupoissa oikein enää valikoimaa. Muumiastiat kun valmistetaan nykyään pääosin Thaimaassa. Ruisleipää ei laukusta löydy kuitenkaan.

En ole ikänä käynyt Saksassa. Nytpä sitten mennään katsomaan Euroopan talouden veturia.

Tulevien päivien aikana blogikirjoitukset tehdäänkin sitten Saksasta, mikäli yhteydet pelittävät.

Veneet on laskettu vesille ja kaupunkipyörät ovat liikkeessä

Nyt minulla on muutaman päivän ajan merinäköala ja pääsen meren rantaan käyskentelemään. Tänään olin Helsingissä turistina. Tulevan kesän pörinää alkaa olla jo ilmassa. Veneet ovat tulleet asemiin satamiin ja kaupunkipyörät odottavat käyttäjiään. Aika monta näitä keltaista kaupunkipyörää jo suhailikin liikenteessä. Vielä emme uskaltautuneet niitä kokeilemaan.

Helsinki on mielenkiintoinen kaupunki niin talvisin ja kuin kesäisin. Pääkaupunki alkaa olla jo meikäläiselle kuin toinen kotikaupunki, niin paljon täällä tulee käytyä. Tyttäret kun asuvat täällä.

Jokaisella käyntireissulla täältä vain löytää jotain uutta ja ennen kokematonta. Pieniä tavallisia asioita. Välistä on mukava sujahtaa suuremman kaupungin sykkeeseen. Sitten taasen on mukava palata vähän väljemmille vesille. Kovin paljon kevät ei ole täällä pitemmällä kuin Kainuussakaan. No lunta täällä ei ole ja ehkä hieman jo enemmän vihertää kuin kotipuolessa.

Napakymppi palaa ruutuun!

Mikä into on näitä vanhoja ohjelmia virittää uudelleen ohjelmistoon. Jokin aika sitten alkoi uudistunut Bumtsibum musiikkishow ja nyt kuulin autoradiosta matkalla Helsinkiin, että Napakymppi palaa ruutuun. Nämä ovat näitä kansainvälisiä formaatteja. Työkaveri tuumasi jokin aika sitten, että kun hän kuuleekin sanan formaatti, niin alkaa puistattaa. En ole katsonut uudistunutta Bumtsibumia. Minusta se edellinen oli hyvä ja haluan säilyttää sen muistoissani. Sen legentaariset esiintyjät ja pianistit.

Napakymppi on parisuhdevisailu, jossa kilpailijat koettivat kysymysten avulla selvittää, kuka olisi heille sopivin elämänkumppani. Palkintona oli matka. Formaatti oli ostettu ulkomailta. Yhdysvalloissa formaatti tuli tunnetuksi 1960-luvulla nimellä The Dating Game. Näin tiesi kertoa Wikipedia.

Napakympin kulta-aika oli 1980-luvulla. Ohjelmalla oli huikeat katsojamäärät. Silloin se oli minusta hyvä ohjelma ja sitä tuli katsottua tiiviisti. Napakympin letkeä juontaja Kari Salmelainen ja taitava pianisti Kaitsu olivat oiva parivaljakko. Siinä sitten arvailimme kotikatsomoissa, että kenethän herra tai neiti X valitsee. Ja valinnat olivat joskus todella yllättäviä.

Mutta tarvitseeko näitä nyt uudelleen alkaa esittää. Toisaalta nuoremmat eivät Bumtsibumia ja Napakymppiä silloin ole katsoneet. Uuden Napakympin juontajaa ei ole vielä paljastettu.

Heteka suomalainen keksintö ja missä Suomi on maailman kärkeä

Tänään olen hehkutellut suomalaisilla keksinnöillä ja missä asioissa olemme maailman kärkeä. Löysin vanhan lehtileikkeen, johon oli listattu suomalaisia keksintöjä. Lisäksi löysin Tilastokeskuksen sivuston, jossa on listattu asioita missä me olemme maailman kärkikastia. Tilastokeskus kertoo, että se keräsi yhteen kaiken, jossa olemme hyviä. Kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa. Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tilastokeskus listasi niitä asioita, joissa Suomi on maailman kärjessä. Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa. Hyvien asioiden lista on pitkä.

Tässä muutama suomalainen keksintö: Abloy lukko (1919), Heteka sänky (1932), Äitiyspakkaus (1938) Muumi-hahmot (1945), Afrikan tähti lautapeli (1951), Ksylitoli (1974), Sykemittari (1975)Sauvakävely (1997) ja Ravintolapäivä (2011). Hetekassa on tullut nukuttua. Heteka on osa suomalaista kansallisromantiikkaa. Se minut yllätti, että Afrikan tähti lautapeli on suomalainen keksintö! Enkä tiennyt sitäkään, että Abloy lukko on keksitty Suomessa.

Muutama poiminta, missä olemme maailman kärjessä:

Suomi on maailman vakain valtio.
Suomi on maailman turvallisin maa.
Suomessa on maailman paras hallinto.
Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.
Suomi on Norjan ja Ruotsin ohella maailman vapain maa.
Suomessa on maailman vakaimmat pankit.
Suomi on Tanskan ohella maailman paras maa ihmisten perusoikeuksien suojelemisessa.
Suomessa on eniten maailmassa inhimillistä pääomaa.
Suomi on OECD-maiden kärkimaa koulutuksessa.
Jne.

Minut lista yllätti. Näinkö monessa asiassa olemme maailman parhaimmistoa. Pikkaisen tulee aina purnattua. Siihen voi kyllä luottaa, että Suomessa kaikki toimii. Silti ei kaikki asiat ole hyvin ja parannettavia asioita on olemassa. Työttömiä on paljon ja leipäjonot ovat olleet liian pitkiä hyvinvointiyhteiskunnalle.

Nyt Suomessa äitienpäivä 98. kerran, Yhdysvalloissa ensimmäinen vuonna 1914

Taasen ovat Suomen liput liehuneet saloissa. Tänään Suomen äideille. Onnea äideille. Tänäkin vuonna äitienpäivänä tasavallan presidentti on palkinnut ansioituneita äitejä tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana. Onnittelut.

Kuulun niihin onnekkaisiin, joilla äiti on vielä elossa ja olemassa. Niinpä tänä aamuna suuntasin Kuhmoon oman rakkaan äidin luokse. Vanhempani ovat jo iäkkäitä, isä yli kahdeksan kymmentä ja äitikin lähestyy kasikymppisiä. Päivä oli todella mukana. Äidin ja isän luona vierähti lähes seitsemän tuntia. Paluumatka oli jännittävä. Meillä on autossa jo kesärenkaat ja tänään satoi reippaasti lunta. Ei Kieli keskellä suuta siinä piti ajella takaisin kotiin. Pääsimme onnellisesti perille. Ei uskoisi kun ulos katsoo, että olemme keväässä, maisema on niin kovin talvinen.

Luin tämän aamun lehdestä  'Tänään tätä' palstalta, että äitienpäivää on alettu viettää Suomessa vuodesta 1919 alkaen. Yhdysvalloissa Philadelphiassa elänyt Ann Jarvis oli saanut vuonna 1907 voimakkaan ajatuksen erityisestä "kaikkien äitien yleisestä muistopäivästä". Seuraavana vuonna hän esitti juhlan järjestettäväksi toukokuun toisena sunnuntaina. Vuonna 1914 Yhdysvaltain kongressi julisti toukokuun 8. päivän äitien juhlapäiväksi. Perinnetieto on kirjattu talteen Kustaa Vilkunan kirjasta Vuotuinen Ajantieto, Otava.

Kyllä oli isä tehnyt hienon Suomi100 äitienpäiväkortin äidille.

RIP Presidentti Mauno Koivisto

Eilen illalla meidät suomalaiset tavoitti suruviesti. Presidenttimme Manu, Mauno Koivisto on poissa. Eilen mieheni kello yhdeksän maissa kertoi lukeneensa tekstiteeveestä, että Mauno Koivisto oli siirretty saattohoitoon. Katsoin kymppiuutiset ja niiden lopussa kerrottiin, että juuri tulleen tiedon mukaan presidentti Mauno Koivisto on kuollut. Pysäyttävä uutinen. Suurmies on poissa. Surunvalittelut presidentti Mauno Koiviston omaisille.

Tänä päivänä Suomen liput ovat puolitangossa. Olen tässä aamupäivän aikana muistellut mieheni kanssa Suomen yhdeksättä presidenttiä Mauno Koivistoa. Meille reilusti yli 20-vuotiaaksi saakka oli ollut vain Kekkonen. Varsin yllättäen Kekkonen joutui sairauden takia luopumaan presidentin tehtävästä ja Koivisto tuli tilalle. Ensin Koivisto hoiti presidentin tehtäviä jo vuoden 1981 lopulla. Vuonna 1982 Koivisto valittiin presidentiksi jo ensimmäisellä kierroksella. Tätäpä ei ole tapahtunut sen jälkeen, on tarvittu aina kaksi kierrosta. Koiviston aikaan kansa ei vielä suoraan valinnut presidenttiä, vaan valitsijamiehet.

Koiviston presidenttikaudet ajoittuivat varsin myrskyisään aikaan maailmalla. Maailmanpolitiikka oli murroksessa, Neuvostoliitto hajosi ja Suomen ulkopolitiikkaan tuli muutos. Olen muistellut presidentti Mauno Koivistoa tänään lämmöllä. Minusta hän oli hyvä presidentti ja pidin hänestä kovasti. Presidentti Koivisto oli rauhallinen, harkitseva, luotettava, oikeudenmukainen, kansanomainen, tasa-arvoinen, fundeeraaja (ajattelija). Kiitos Suomen hyväksi tehdystä työstä.

Suomalaisuuden päivää, valinnanvapautta, Suomi100 ja ruokaa

Taasen ovat Suomen liput liehuneet saloissa. Tällä kertaa Suomalaisuuden päivän eli J. V. Snellmanin päivän kunniaksi. Päivä on suomen kielen asemaan merkittävästi vaikuttaneen J. V. Snellmanin syntymäpäivä. Snellman oli filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Hän oli meidän kansallisfilosofimme ja yksi tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. Snellusta, sadan markan setelistä hänet myös muistamme.

Tänään olin tilaisuudessa, jossa sain tietoa maakunta- ja sote uudistukseen liittyvästä valinnanvapaudesta ja Suomi100 juhlavuoden tapahtumista. Suomussalmella kun olimme, niin Hossan kansallispuisto nousi esille. Suomi100 kansallispuiston avajaiset ovat 17.6.2017 ja sinne täytyy kyllä mennä. Kiitos Suomen valtio, että saimme Suomi100 kansallispuiston tänne Kainuuseen.

Tilaisuuden lopuksi väki tuumasi, että maakunta ja sote uudistushan on meille tuttua. Meillähän on täällä jo suurin piirtein ko. asiat olemassa. Hyvähän se on, että valinnanvapautta saamme, mutta vieläkään en ole oikein vakuuttunut, onko sitä tosiasiassa. Kaikki ei tule valinnanvapauden piiriin, vuodeksi pitää sitoutua valitsemaani sote-keskukseen ja onko sitä mistä valita.

Puoliyhdeksän uutisissa kerrottiin paimiolaisten Suomi100 juhlavuoden puiden istuttamisesta. Paimiossa näytti olleen hieno tapahtuma. Muistelen, että kansakoulussa olisimme istuttaneet kuusen koulun pihalle Suomen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Olisi kyllä mukavaa istuttaa omalle pihalle Suomi100 puu.

Päivä päättyi tosi hienosti. Olimme työkavereiden kanssa syömässä uudistuneessa Casa Biancassa. Casa Bianca oli aikoinaan Kajaanin ensimmäinen bizzeria. Täällä monet kerrat lasten kanssa kävimme bizzalla. Kolme tuntia vierähti nopsaan hyvän ruoan ja seuran kera. Lehtiartikkeli: 'Casa Bianca uudistuu paluumuuttajan käsissä'. Tervetuloa Kajaaniin!

Kylmää, kylmää, kylmää, naurattaa ja pännii

Kylläpä alkaa nyppimään tämä kylmyys. Kevät ei etene sitten millään. Tänäkin aamuna oli maa valkoinen lumesta. Koko ajan on yöllä pakkasasteita. Töissäkin emme mistään muusta puhukaan kuin säästä. Kaikkia kun alkaa pikku hiljaa suututtaa kun yhtään ei ilma lämpene ja lunta sataa. Siinä on kahvin lomassa muisteltu vuosien takaisia ilmoja. Itse muistan varsin hyvin vuoden 1981. Silloin oli juuri tällainen keli äitienpäivään saakka. Mutta sitten lämpeni ja tuli helle, lämpötila oli lähes 30 astetta. Tyttäreni syntyi silloin ja sen takia ko. vuoden sää on jäänyt hyvin mieleen. Hyvää keliä kesti silloin kesäkuun alkuun saakka. Sittenpä se ilma taasen muuttuikin hyvin kylmäksi ja satoi lunta.

Kylmät säät ovat olleet liikaa meteorologillekin, hänen pokkansa nimittäin petti suorassa tv-lähetyksessä.  Sään ennustaminen alkoi sanoilla: Päivä päivältä vähän lämpenee. Huomenna mennään laajalti yli viiden asteen. Tähän saakka hän pääsi ja sitten purskahti nauruun ja naurusta ei meinannut tulla loppua. Varmaan oli monen tylsän aamun piristys. Yli kaksi miljoonaa näyttökertaa. Kävin katsomassa ja makoisesti minuakin nauratti. Katsoin useamman kerran.

Kirjoittamisen lomassa tässä katson ulos ja eikös vain luntahan siellä sataa.

Aktiivinen kuntalainen osallistui ja vaikutti

Aktiivinen kuntalainen on nyt osallistunut ja vaikuttanut, kaikkensa antanut. Olin tänä iltana Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun kuuluvassa muutosinfossa Kajaanin kaupunginkirjastolla. Kevään aikana muutosinfo järjestetään jokaisessa Kainuun kunnassa. Kaksi on vielä jäljellä, Hyrynsalmella ja Kuhmossa. Sain tietoa valinnanvapaudesta ja mitä se sote-keskus oikein on? Hieman valaistuin tämän asian suhteen. Lisätietoa löydän sivustolta http://alueuudistus.fi

 

Tilaisuus alkoi klo 16.30 kahvitarjoilulla. Tilaisuuden aluksi Kainuun liiton, Kainuun soten, Kainuun pelastuslaitoksen, Kainuun Ely-keskuksen ja Kainuun TE-toimiston edustajat esittivät kuulijoille ajankohtaiset tietoiskut. Kello 19.00 maissa aloitettiin työskentely työryhmissä, joissa saimme keskustella uudistukseen liittyvistä kysymyksistä.

Väkeä oli yllättävän mukavasti paikalla. Osallistuminen ja keskustelu oli niin vilkasta, että tilaisuus meni puoli tuntia pitkäksi. Sote-johtajamme lennähti tilaisuuteen suoraan Helsingistä pääkallon paikalta, missä on oli ollut kuultavana. Mehän täällä Kainuussa olemme edelläkävijöitä tässä asiassa. Joku tiesi kertoa, että päivällä oli eduskunnassa käyty kiivasta lähetekeskustelua valinnanvapauslaista. Eilenhän hallitus valinnanvapauslakinsa 'lanseerasi'.

Otin kantaa joukkoliikennekysymyksiin. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Kainuussa joukkoliikenne on haasteellinen järjestää. Jos yhdestä bussista myöhästyt pääkaupunkiseudulla, niin voit luottaa siihen, että kohta tulee toinen. Olen sitä mieltä, että joukkoliikenteessä pitäisikin miettiä rohkeasti uusia innovaatioita ja rohkaista käyttämään julkista liikennettä.

Onkohan sote ja maakuntauudistus liian suuri kakku kerralla haukattavaksi? Olisikohan pitänyt lähteä etenemään pienemmin askelin eikä kertarysäyksellä. Vähän samaan malliin kuin peruskoulu aikanaan otettiin käyttöön. Ensin kokeiltiin jossain päin Suomea ja sitten otettiin koko maahan. Puheista päätellen valinnanvapaus lakikaan ei todellakaan kuulosta läheskään valmiilta. Siinä on niin sanotusti monta muuttuvaa tekijää. Miksikähän hallitus ei usko mitään, vaan ajaa hirveällä vauhdilla asiaa maaliin.

Palolaitos ainakin säilyy edelleenkin jokaisessa kunnassa vakuutti pelastusjohtaja.

 

Vaihto-oppilaamme suhailevat ristiin rastiin Euroopassa

Suomen liput ovat taasen liehuneet saloissa. Tällä kertaa Eurooppa-päivän (9.5.) kunniaksi. Eurooppa-päivää vietetään Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivänä. Minusta on mukavaa kuulua Eurooppaan. Ensi viikolla lähden minäkin toiseen EU-maahan. Ei tarvitse vaihtaa rahaa, sama valuutta käy kuin kotonakin. Äänestin vuonna 1995 kyllä. Enpä ole tuota äänestyspäätöstä katunut. Päivällä kahvipöytäkeskusteluissa puhuimme, miten jälkikasvu suhailee vapaasti Euroopassa ristiin rastiin, kun ovat siellä vaihto-oppilaana. Omakin tytär on Saksassa vaihto-oppilaana ja tänään on lentänyt Hollantiin. Matka kuuluu opetusohjelmaan.

Harmi, että briteillä on se Brexit ja britit ovat irtaantumassa EU:sta. Tällaista se demokratia on, kansa on puhunut ja pulinat pois. Päästäänköhän me sitten enää niin vapaasti Iso-Britaniaan.

Täällä Kajaanissa Eurooppa-päivä ei ole oikein näkynyt katukuvassa. Kuopion torilla näyttää olleen Eurooppa-tapahtuma ja siellä on  ollut erilaisia kohtaamisia torilla ja keskustelua.

Mitähän ne meidän mepit siellä puuhaavat. Saavatko mitään aikaan. Euroopan toimielimet ovat päässeet yksimielisyyteen lainsäädännöstä, joka lopettaa matka- ja älypuhelimen käytöstä perittävät verkkovierailumaksut EU:n alueella. Verkkovierailumaksut poistuvat kesäkuussa 2017 eli ihan kohta. Matka- ja älypuhelimen käyttäjät maksavat puheluistaan ja netin käytöstä saman hinnan kuin kotimaassa, ilman lisäkuluja. Hieno päätös. Viimeinkin ovat saaneet päätöksen aikaan ja toivottavasti meidän mepit olivat asiaa viemässä eteenpäin etujoukoissa. No meppien toimintaan pitää tutustua toisella kertaa.

Vive la France!

Tänään Ranskassa on juhlittu uutta presidenttiä. Avoimuus voitti. Ennakkosuosikki voitti ja vieläpä murskaluvuin. Uudelle presidentille on sadellut onnitteluja kaikkialta. Lämpimät onnittelut vain täältäkin. Haasteita varmaankin tehtävässä riittää. Tänään on ollut juhlan aika. Arki koittaa aika pian, uusi presidentti kun ottaa virkansa vastaan heti vaalin jälkeen. Mutta tuleeko hänestä koko kansan presidentti? Miten hän hyödyntää voittonsa, joka tuli näin selvin numeroin.

Tutkijat Suomessa ovat arvioineet, että uusi presidentti on Suomen kannalta hyvä ja turvallinen vaihtoehto. Mutta paljon riippuu siitä, pärjääkö presidentin oma puolue parlamenttivaalissa ja saako hän muodostettua parlamentaarista enemmistöä. Eli taasen tullaan siihen, että yksin päätöksiä ei pysty tehdä, vaan mahdollisuudet toimia vaativat muiden tukea.

Kovasti uudelta presidentiltä tunnutaan odottavan Ranskan talouden saamista paremmalle uralle. Maahanmuuttokysymykset ovat todella iso asia ratkaistavaksi. Toivottavasti hän nyt pitää vaalilupauksensa vaalien jälkeen.

Ikinä en ole käynyt Ranskan maalla. Minulle tulee Ranskasta mieleen sen monet vallankumoukset, kansannousut, aurinkokuningas ja Eiffel torni. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus, nälkä sekä kuningasparin tuhlaileva elämä saivat aikoinaan Ranskan kansan kapinoimaan. Ranskan kansallislaulu Marseljeesi on myös tuttu. Mahtipontisuudessaan se on omaa luokkaansa. Ehkä minä joskus pääsen käymään Ranskassa. Nykyään kuulemma ranskalaiset suostuvat puhumaan muutakin kuin ranskaa eli siellä pärjää englannilla.

Yksi kaato tänään ja jännittävät vaalit Ranskan maalla

Jos eilen olin satujen maailmassa, niin tänään olin sitten urheilun parissa. Kävin nimittäin keilaamassa. En ole montaa kertaa elämäni aikana keilannut ja ei kyllä mennyt niin sanotusti putkeen. Sain yhden täyskaadon! Mikä siinä olikin kun se pallo vieri vasenta reunaa kohden ja putosi ojaan. Tulipahan laitaojat putsattua putipuhtaaksi.

Lapsia oli paljon keilaamassa ja heille nostettiin radan reunaan aidat. Tämä varmasti lisää lasten innostusta lajia kohtaan, kun keiloja kaatuu. Itsekin laitoja kaipailin. Lapsille oli toinenkin oiva apuväline. Pallon saattoi laskea radalle liukumäkeä pitkin. Aika kätevää. Vauhtia palloon ei kyllä tullut, mutta sinne se mennä lirutteli keiloja kohden ja keilat menivät nurin. Aika iloisia olivat tuuletukset.

Kyllä meillä täällä Kajaanissa on sitten uusi hyvä keilahalli. Sisustus on viimeisen päälle hieno ja rakennus on ulkopäinkin mukavan näköinen. Siellä ratojen päädyssä on upeat kuvat Rauniolinnasta, maailman pohjoisimmasta kivilinnasta.

Illalla sitten jännitämme, miten käy Ranskan jännittävissä presidentinvaaleissa. Kovin ikävää on ollut toisen ehdokkaan kampanjatoimistoon tehty tietomurto ihan viimeisillä metreillä. Toivottavasti sillä ei ole vaikutusta vaalin tulokseen. Jos vuodetut tiedot eivät pitäneet paikkaansakaan. Luotan ranskalaisiin, he osaavat valita heille parhaan mahdollisen presidentin. Kun presidentillä ei yksinään ole sitä valtaakaan, vaan päätöksiin tarvitaan myös muita.

Turjanlinnan satukirja; Tuittupäät ja Keijut

Tänään olen unohtanut maailman murheet hetkeksi ja lukenut Turjanlinnan satukirjaa. Kirja putkahti hyppysiini hyllystä. Kirjaan on kirjoitettu lyijykynällä Suomussalmi Kianta-laiva 23.7.2005 Saara, äiti ja isä. Kirja on suurenmoisen korpikirjailijamme Ilmari Kiannon omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi. Tänään minä olin lapsi ja uppouduin tarinoiden maailmaan.

Takakannessa kerrotaan kuinka pitkinä talvi-iltoina Kiannon lapsilla oli tapana pyytää isäänsä kertomaan satuja ja näistä tarinatuokioista syntyi Turjanlinnan satukirja, kokoelma kertomuksia lapsen tavallisesta arkipäivästä.

Tarina nro 15 "Tuittupäät ja Keijut" oli minulle erityisen mieleinen ja sopii hyvin tähän vuoden aikaan. Tarinassa ollaan toukokuun 20. päivässä. Siinä kerrotaan iloisesti ja värikkäästi jäiden lähtöä, jota isä ja lapset katselevat rannalta yhdessä. Yhdessä he heittävät hyvästit talvelle ja samalla toivottavat, että tule vastakin meille, mutta älä tule liian varhain. Talvi teki lähtöä ja kesä oli tulossa. Talven Tuittupäät eivät vain tahdo vielä kuitenkaan lähteä. Kesän keijut kuitenkin kehottavat Tuittupäitä menemään matkoihinsa, jotta päästään soutamaan ja uimaan. Siinä sitten Tuittupäät ja Keijut ryhtyvät kinastelemaan ja painimaan. Lopuksi molemmat näyttävät hukkuvan koskeen sekä Tuitut että Keijut. Tilanteen ollessa jo epätoivoinen, niin aalloista nousee rannalle ihmeellinen olento, joka huutaa, minä olen Suomen Kevät! Olen Tuittujen ja Keijujen ystävä ja rakastan heitä kumpiakin ja ne elävät kummatkin. Olento lupaa lämmittää Tuittupäät ja kylvettää Keijut.

Ote tarinasta:
"Aalto loiskaa! Laine lyö!
Nyt se alkaa hauska työ!
Saapi uittaa lastulaivaa!
Saapi hiekkakuoppaa kaivaa!
Kuperkeikkis! Lapset hoi!
Päivä paistaa! Leivo soi!

Kirjan on kuvittanut Risto Mäkinen aivan upeasti.

Kun minä olen työtön ja sinä olet työtön, työttömiä aktivoidaan

Kotisohvalla on äimistelty hallituksen kaavailuja potkia työttömiä entistä aktiivisempaan työnhakuun. Tuleeko kaikesta entistä byrokraattisempaa? Eikös hallituksen tavoite ollut purkaa normeja. Työttömän on haettava joka viikko yhtä paikkaa. Laiminlyönnistä seuraa korvauksen menetys. Työnhakua sitten seurattaisiin kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Työtön joutuisi suoltamaan järjestelmään raportteja omasta aktiivisuudestaan. On siinä raporttien lukijoilla homma. Ei käy kateeksi. Kaikki raportit on luettava huolellisesti. Hallitus ei ole aikaillut, vaan työttömyysturvalain muutokset ovat tänään lähteneet lausuntokierrokselle.

Hallituksen perusajatuksena näyttää olevan, että työttömät ovat vain laiskoja ja viitsimättömiä. Minua tällainen ajattelu kiukuttaa suunnattomasti. Minusta tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Sen verran olen kymmenien vuosien varrella seurannut työttömän arkielämää ja työpaikan etsintää. Työpaikkoja niitä pitäisi tähän maahan saada.

Tuleepahan tässä mieleen Hectorin biisi Ei mittään (Työttömän Arkiviisu) sanat "Kun minä olen työtön ja sinä olet työtön, Mut mehän ei ollakaan mittään..." Minusta tässä kyllä vain työttömiä kiusataan ja nöyryytetään, kun heitä pitäisi kuunnella.

Kotona on työtön. Eikä se työttömän elämä ole helppoa. Mutta onhan ne työttömälläkin omat hyvät päivänsä, niin kuin Jaakko Teppo lauleskeli aikoinaan.

Katsotaan mitä tästä nyt tulee. Kotisohvalla ainakin varaudutaan suoltamaan hakemuksia ja raportteja. Niin sanotusti täältä pesee. Rukkaset eivät ole vielä naulassa.

Siitä tuli Laura Jenna Ellinoora Alexandra Calmilla...

Leevi and the Leavings osasi ennustaa laulussaan vuonna 1996 jo tulevaa, kun lauloi biisissään 'Siitä tuli Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla... Kohta lapselle voi antaa neljä etunimeä ja lapsi voi saada molempien vanhempien sukunimet. Nimilaki muuttuu, mikäli oikeusministeriön työryhmän ehdotus menee läpi. Koko perhe lapsia myöten voi ottaa sukunimekseen vaikkapa yhdysnimen Virtanen Lopez  tai Virtanen-Lopez, saa valita väliviivalla vai ilman. Kahta enempää sukunimeä ei voi kerrallaan olla.

Ihmiset haluavat nykyään yksilöllisempiä nimiä ja ottavat käyttöön paljon uudissukunimiä. Yksi syy miksi nimilakia on lähdetty muuttamaan on monikulttuuristuminen.

Nimen muuttaminen tulevaisuudessa on helppoa, sen voi hoitaa sähköisesti. Aikuiset voisivat muuttaa nimeään kuinka monta kertaa tahansa. Se on sitten eri asia kannattaako se, jos muuttamisesta peritään maksu. Mitä se maksaisi, ei vielä uskalleta arvailla.

Itsellä on kaksi etunimeä ja tuiki tavallinen sukunimi, yks tavallinen Heikkinen. Silloin kun menimme naimisiin, niin ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ottaa puolison nimi. Omilla tyttärillä on kaksi etunimeä ja isänsä sukunimi. Tämäpä onkin mielenkiintoista, nythän tyttäret ja mies voivat ottaa minun tyttönimen nykyisen sukunimensä rinnalle. Ovat nimittäin ylpeitä ja ärhäköitä omasta sukunimestään. Itse olen uhannut ottaa syntymä sukunimen takaisin käyttöön. Helposti vaihtaminen onnistuisi, kaikki kortit ym. vain joutuisi uusimaan.

Äidin äidillä ei ollut kuin yksi etunimi. Kuvassa on monta etunimeä ja sukunimeäkin.

Ilmianna kotiseutusi helmi

Kuka, mitä, missä? Mitä haluat vinkata? Yleisö voi nyt antaa vinkkejä omalta paikkakunnalta Tarinanmetsästäjät TV-sarjaan. Mikä kotiseutuni helmi ei ole vielä saanut arvoistaan huomiota mediassa? Vinkkejä voi kertoa täällä: Kuvausten päivämäärät täällä Kajaanissa ovat 26.6.-1.7.2017.

Yle tekee myös toista TV-sarjaa, joka on uusi matkaopas Suomeen. Samalla lomakkeella vinkit tulevat molempien ohjelmien käyttöön.

Hienoa Yle. Tässäpä meille nyt mahdollisuus tuoda esille rakasta kotiseutuamme muidenkin tietoisuuteen. Mikä on Kajaanin kiehtovin henkilö, paikka tai tarina, josta muidenkin on hyvä kuulla. Yle kiertää ja kuvaa Suomea kesällä 2017. Kuvauskohteet valitaan yleisön ehdotusten perusteella.

Kajaani on vanha kaupunki, perustettu vuonna 1651. Täällä on varmasti paljon tarinaa ja kiehtovia kohteita ym. Itselle mieluinen paikka on Kajaaninjoki ja Rauniolinna. Nyt vain ilmiantamaan näitä helmiä.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/28/ilmianna-kotiseutusi-tuntematon-helmi

Suomalaiset on vallannut neuloosi

Tänään olemme palanneet arkeen, vappujuhlat on juhlittu. Kahvipöytä puheenaiheina tänään olivat vappu ja sää. Kaikilla vappu oli sujunut rauhallisesti ja mitään ihmeempää ei ollut sattunut. Perinteisesti vappua oli vietetty, kuka mitenkin.

Olen tässä tutkaillut suomi100 sivustoa eli mitä tapahtuu Suomi100 vuoden jatkuessa tästä eteenpäin ja kesää kohden. Tänään on nimipäiväänsä viettänyt Viivi ja Vuokko, 100-vuotta sitten: Atanasius.

Sivuston etusivulla on kalenteri avuksi, josta voi kätevästi katsoa jokaisen päivän tapahtumat. Tähän mennessä on yli 700 000 osallistunut juhlavuoden tapahtumiin.

Juhlavuosi on innostanut monen tarttumaan puikkoihin. Suomalaisiin on nimittäin iskenyt oikea neulomisen vimma. Neulomisen, länsimurteilla kutomisen, merkitystä suomalaisille kuvaa kieleemme ilmestynyt uudissana neuloosi. Neuloosi tarkoittaa pakottavaa sisäistä neulomisen tarvetta ja sen valtaan on joutunut yhä useampi suomalainen. Lankakerä odottaa minuakin ja villasukat olisi tarkoitus tässä neuloa. Vielä en ole joutunut neuloosin valtaan.
Kainuussakin neulotaan. Täällä kaikille juhlavuonna syntyville vauvoille neulotaan peitot. Kirjastojen Novellikoukku -tapaamisissa kutomisen lomassa neulojat kuuntelevat samalla novelleja. Tapaamiset alkoivat Kuhmon kirjastosta.

Kurjet ja kuovit ovat tulleet, tervetuloa

Tänään olemme juhlineet vappua, kevään, työläisten, opiskelijoiden jne. juhlaa. Sää oli ihan siedettävä. Ei satanut ja aurinko paistoi. Tosin enemmän lämpöasteita olisi saanut olla. Itsellä vapun, ylimääräisen vapaapäivän vietto on sujunut varsin rauhallisesti ja perinteisesti, vapun henkeä kunnioittaen. Helsingissä on ollut ilkivaltaa ja pahoinpitelyitä. Poliisi olikin joutunut tyhjentämään Kaivopuiston alueen juhlijoista vappuaattona. Paljon näytti taasen puheita pidetyn, tulisiakin.

Vapun kunniaksi kevään merkkejä on ilmaantunut lisää. Kävin tapaamassa vanhempiani ja kotimatkalla näin auton ikkunasta pellolla todella paljon kuoveja. Olipa yksi kuovi eksynyt liikenteen sekaankin. Onneksi huomasimme ja ei jäänyt auton alle. Kuovit näyttivät lumisella pellolla kovin hämmentyneiltä. Ups löytyykö sieltä lumen alta jotain syötävää, ei voi olla totta näin paljon lunta.

Vähän matkaa ajettuamme näimme kaksi kurkea pellolla. Ai, että oli upea näky. Kurki on niin uljas lintu. Kurkiauran lento sykähdyttää joka kerran.