Och ny samma på svenska

"För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia juntit". Näin sanoi tämän vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia voittaja Juha Hurme. Juhlapuheensa päätteeksi hän nimitteli ruotsia osaamattomia junteiksi. Ehkä tämän olisi voinut jättää sanomatta. Hurmeen  mukaan yksi keino avartaa näkemyksiään on ruotsin kielen opettelu. Hyvähän se on ruotsiakin osata, mutta ennemmin minun kannattaa opiskella kiinan kieltä. Minä ymmärsin tämän ruotsin lauseen. Kaikki eivät vain ole voineet käydä kouluja, kuten vanhemmat ikäluokat. Se ei vain yksinkertaisesti ole ollut mahdollista, niin kuin ei minun vanhemmillenikaan. Työtä piti tehdä pienestä pitäen. Eikä myöhemmin enää ole ollut myöskään mahdollisuutta ruotsin ym. opiskeluun. Tekeekö tämä heistä juntteja? No ei todellakaan, heillä on elämän sivistystä, kokemusta ja näkemystä. Nykyisin ovat aivan erilaiset eväät käydä kouluja kuin joskus 70 vuotta sitten.

Juha Hurme oli pitänyt juhlassa hienon palopuheen sivistyksen, tieteen ja taiteen puolesta. Hyvä niin. Myös ilmastonmuutoksen hän oli nostanut esille. Hurmeen mukaan meitä uhkaa kaksi asiaa: ilmastonmuutos hirmumyrskyineen ja tulvineen ja toinen asia on nykyinen kommunikaatiokulttuurimme. Ahneus, tyhmyys ja pelot aiheuttavat eriarvoisuutta, väkivaltaa ja poliittista sekasortoa. Samaa mieltä. Hurme tarjoaa lääkkeiksi tiedettä ja taidetta, joilla tämä sotku selvitetään. Samaa mieltä.

Tieto-Finlandian sai Riitta Kylänpää teoksellaan Pentti Linkola ja Lasten-Finlandian Sanna Mander teoksellaan Avain hukassa. Monesta lahjapaketista nämä kirjat varmasti löytyvät.

Lämpimät onnittelut voittajille.

Kielitoimiston sanakirja selittää sanan juntti näin: vars. halv. kömpelöstä, tyhmästä tm. miehestä, moukka, nuija, taukki, mäntti, uuno. Maalaisjuntti. Juntti tyyppi, tavallisesta ihmisestä (vars. jupin vastakohtana). Suomalainen perusjuntti.