Marraskuu alkoi mukavissa merkeissä, pääsin tänään katsomaan lehmiä ja vasikoita silmästä silmään. Siinä ne lehmät ja vasikat olivat keskellä kaupunkia, hieman kuin Intiassa. Erona oli vain, että ei ne ihan vapaasti päässeet ihmisten seassa käyskentelemään. Tunne oli uskomaton, lapsuus tuli elävästi mieleen, maatalossa kun kasvoin. Maaseutu tuli kaupunkiin. Kajaanin Kauppatorilla väki pääsi tutustumaan maaseudun elämään. Tapahtuman ajankohta oli Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan toimipisteen, Seppälän juhlavuosipäivä. Seppälä täyttää tänään virallisesti 120 vuotta. Seppälä on Kainuun vanhin ammatillinen oppilaitos, joka on perustettu vuonna 1897.
Lehmät ja vasikat näyttivät todella hyvin hoidetuilta ja hyvävoipaisilta. Niistä pidetään hyvää huolta. Oikein tyytyväisenä ne siinä märehtivät, ihan kuin olisivat purkkaa jauhaneet. Yksi lehmä makoili pahnoilla maassa ja hoitaja istui siinä vieressä ja piti kättään lehmän kaulalla. Näyttivät kovasti tykkäävän toisistaan. Vanhempi herra kertoi minulle, että aikoinaan Kyyttö-lehmärotu oli yleisin rotu. Myöhemmin tulivat muut rodut kuten Ayrshiret. Nykyään Kyyttörotu on todella harvinainen. Herran kanssa siinä yritimme ottaa selvää kumpaa sukupuolta kaksi vasikkaa ovat. Toinen ainakin oli naispuolinen, mutta toisesta emme olleet varmoja. Samalla keskustelussa nousi esille Miina Äkkijyrkän lehmät. Niin missähän Miina Äkkijyrkän lehmät nyt lienevät?
Ayrshire
Ayrshire
Ayrshire
Kauppatorilla sai rapsuttaa perinteisiä maaseudun eläimiä, kuten kyyttö-lehmiä ja koiria sekä talutusratsastusta hevosilla. Esittelyssä oli myös konekalustoa, muun muassa traktoreita ja erilaisia maatalouskoneita. Suomi 100 tapahtumiin kuuluvan, 100 lahjaa kainuulaisille ohjelmaan liittyen YritysAmis Puutarha jakoi kävijöille yhteensä 120 valkoista neilikkaa. Monella olikin kukka kädessään.
Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan Seppälän historiikkikirja, Unta ja Näläkäe – Tarinoita Seppälän kouluista 1897-2017. Kirja tuli myyntiin Suomalaiseen kirjakauppaan tänään.
Seppälän koulun perustamisen kimmokkeena olivat 1800-luvun lopun katovuodet. Tällöin päätettiin, että viljanviljelyn sijaan ryhdytään kehittämään karjataloutta ja tähän tarvitaan maatalouskoulutusta. On tosi hyvä asia, että Kajaanissa on säilynyt maatalouskoulu ja lähellä kaupunkia löytyy tuttuja maaseudun elämiä. Mukavaa, että niitä tuotiin keskelle kaupunkia ja pääsin niitä katsomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti