Häiritsijät ja ahdistelijat kuriin, enää ei saa vaieta

Jo vuoden ajan on ollut puheenaiheena naisiin kohdistuva häirintä ja ahdistelu. Lähtölaukaus naisten massaliikehdinnälle oli vuosi sitten pidetyt USA:n presidentinvaalit. Naisten kouriminenkaan kun ei estänyt tulla valituksi presidentiksi. Seuraavana päivänä sadat tuhannet naiset osoittivatkin mieltään marssien ja muistuttivat näin tasa-arvosta. Lokakuussa amerikkalainen näyttelijä kehotti ahdistelua kokeneita naisia osallistumaan #meetoo kampanjaan, jotta ongelman laajuus paljastuisi. Ja pato murtui, nyt tulee koko ajan uusia nimiä ahdistelijoiden joukkoon. Hyvä, että naiset nyt tuovat julki näitä ahdistelijoita. Kaikenlainen häirintä ja ahdistelu on minusta kuvottavaa ja ahdistelijat pitää asettaa häpeäpaaluun. Naisten pitää voida elää vailla pelkoa.

Yhdysvaltain viihdemaailmasta on paljastunut useita ahdistelutapauksia. Ahdistelija käyttää valtaansa väärin ja uhrien ei pidä koskaan vaieta. Minä uskon täysin naisten kertomuksiin. Häirinnässä pitää olla nollatoleranssi. Naisten pitää voida kulkea rauhassa niin kadulla, töissä kuin kotonakin. Kyselyn mukaan yli puolet ranskalaisista naisista on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Naisten ei pidä enää vaieta!

Britannian puolustusministeri on joutunut jo eroamaan kun ahdistelu paljastui. Paljastuminen kun on tiennyt takuuvarmasti uran loppua.

Paljon olemme mekin työpaikan kahvikeskusteluissa puhuneet aiheesta. Olemme muistelleet naisten kanssa, millaisia tapauksia meillä oli 20-30 vuotta sitten. Ahdistelua nimittäin oli, nykyään ei enää samalla lailla. Itse en ole kokenut ahdistelua sitten kouluvuosien. Kansakoulussa saman pulpetin jakanut poika käyttäytyi häiritsevästi. Muistan vieläkin kuinka se tuntui likaiselta ja epämiellyttävältä.

Aihe on äärimmäisen vakava, niin ehkä tähän loppuun kuitenkin sallitaan pieni kevennys. Tapauksesta on jo kauan aikaa ja työkaverina tämä mies oli huumorintajuinen, mukava ja kiltti. Hän nimittäin totesi kerran, että ikävä kyllä ei ole ahdisteltu.