Mikäli on uskominen tutkimustuloksia, niin sokeri ei olekaan niin suuri syypää lihavuusongelmaan kuin olemme olettaneet tai niin meille on uskoteltu. Ja miksi emme uskoisi tutkimustuloksiin. Suomalaisten sokerin kokonaiskulutus kun on vähäisintä koko EU:n alueella. Sokerin kulutus on laskenut Suomessa 15 % vuosina 1990-2015, mutta lihavuusongelma kuitenkin vain paisuu. Lihavien 20-64-vuotiaiden määrä oli 2010-luvun alussa yli kaksinkertainen verrattuna 1980-luvun alkuun. Tämä sama ilmíö näkyy maailmalla laajemminkin. Sokerin kulutus vähenee, mutta ylipaino lisääntyy. Ovatko syynä sitten alkoholi ja rasvat? Siitäkään ei ole saatu tutkimuksellista näyttöä, että sokerin ankarampi verottaminen vähentäisi lihavuutta. Mikään tutkimus ei myöskään tue väitettä ihmisten sokeririippuvuudesta, sokerikoukusta.
En kyllä lähtisi silti huolettomasti sokeria käyttämään. Sokeri kun yhdistyy kakkostyypin diapetekseen, sydän- ja verisuonitautiin ja aineenvaihdunnan häiriöiden syntyyn. Sokeri kun sisältää vain energiaa, eikä lainkaan vitamiineja, hivenaineita ja kuitua. En siis tarvitsisi ravitsemuksellisesti sokeria mihinkään. Mutta kun se makea on niin hyvää.
Keinotekoiset makeuttajat eivät myöskään ole kovin terveellisiä käyttää. Kahvissa en ole sokeria enää käyttänyt 36 vuoteen, teetä makeutin vielä muutama vuosi sitten makeutusaineella, mutta nyt olen senkin heittänyt pois. Minun ei pidäkään syödä sokeria lainkaan kakkostyypin diapeteksen vuoksi. Mutta kyllä sitä sokeria monessa paikassa (ruoat, juomat) piilossa kyllä on ja pitäisi olla todella tarkkana. Myönnän, että en aivan onnistu tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti