Hyvää naistenpäivä, hyvä me naiset

Hyvää naistenpäivää! Tänään olemme viettäneet kansainvälistä naistenpäivää. Meillä on työyhteisössä paljon naisia ja miehet ovat aika vähemmistönä. Heti aamusta viikkopalaverimme alussa iloisesti me naiset toivottelimme toisillemme hyvää naistenpäivään. Ei meidän työpaikan harvat miehet kovin paljon naistenpäivään reagoineet, ei jaettu ruusuja. Yksi virkistävä poikkeus oli, eräs miespuolinen työkaveri oli leiponut kakun. Iltapäivällä hän siinä kakkuaan kahvihuoneessa viimeisteli, laittoi kermat ja koristeet kakkuun. Hyvää oli täytekakku. Kiitos.

Lounaspöytäkeskustelussa totta kait puheenaiheena oli naistenpäivä. Yhtään miestä ei pöydässämme ollut. Eräs kertoi, että mies ei edes muista sellaista päivää olevankaan kuin naistenpäivä. Eikä muillakaan ollut kokemuksia, että miehet olisivat erikoisemmin naistenpäivää noteeranneet. Itse minunkin piti ruusut ja leivokset ostaa. Leivos kyllä maistui ukollekin.

Iltapäiväkahvilla täytekakun ääressä puhuimme taasen naistenpäivästä ja kysyimme, eikö miehillä ole miestenpäivää. Yritimme muistella milloin naistenpäivän vietto Suomessa alkoi ja mistä päin maailmaa naistenpäivä on lähtöisin. Veikkasimme, että ehkä Venäjältä. Siellä kun naistenpäivä taitaa olla palkallinen vapaapäiväkin ja siellä miehet noteeraavat päivän oikein kunnolla ja hemmottelevat naisiaan. Puhuimme sitten naisten ja miesten tasa-arvosta, kuinka hyvin meillä on siinä suhteessa asiat. Kaikkialla tasa-arvo ei ole itsestään selvyys. Meillä on ikään kuin aina naistenpäivä.

Tänään oli paljon naurua, iloa ja hyvää keskustelua. Kiitos teille sisaret.