Mies kävi tänään hierojalla. Siitäpä kumpusi tämän päiväinen aiheeni. Siinä hän kehui, miten olo on nyt vetreä ja jumit jäivät sinne hierojan pöydälle. No vähän pisti vihaksi, minä kun siinä hartiat jumissa raahauduin töistä kotio. Sattumalta silmiini osui hyllyssä oleva hierojapallo (kuvassa). En enää muista, mistä sen aikoinaan ostin, mutta minusta se on ollut kätevä apuväline, salainen ase. En ole sitä pitkään aikaan käyttänytkään. Sillä voisi taasen telkkaria katsoessa ryhtyä hieromaan. Käsivarsiin, hartioihin, reisiin ja ristiselkään sillä ainakin ylettyy.
Hierojat ovat vanha ammattikunta, he ovat oikeita käsityöläisiä ja käsittelevät asiakkaansa lihakset niiden rentouttamiseksi. Nykyään hierojat työskentelevät yrittäjänä omissa työtiloissaan ja ovat koulutettuja. Ammatissa tarvitaankin hierontaosaamisen lisäksi hyvää fyysistä kuntoa ja asiakaspalvelutaitoja. Tuolta netistä löytyi koulutetun hierojan eettiset ohjeetkin.
Muistan lapsuudestani kun hieroja tuli postiautossa meille isääni hieromaan. Sen verran harvakseltaan linja-autoja kulki, että hierontapaikkaan piti jäädä yöksi. Ei hierojalle mitenkään aikaa varattu, hän vain tulla tupsahti paikalle sopivin väliajoin. Ja aina isäni hierotuksen osti. Ruoka oli myös talon puolesta. En muista yhtään mitä hieronta silloin markkoina maksoi. Maailma on kyllä muuttunut paljon viidessäkymmenessä vuodessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti