Minun Suomeni on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen oikeusvaltio. Turvallinenkin se on, mitä nyt nykypäivänä sitten voi olla. Suvaitsevainenkin, valitettavasti tässä voisi mennä paremminkin. Meillä on yksi ääni per nainen tai mies ja voin luottaa vaalien järjestämiseen, joten demokraattinenkin minun Suomeni on. Oikeudessa meitä kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, uskoakseni. Sananvapaus meillä on, tosin hieman se YLE-kohussa joutui koetukselle. Meillä on maailman paras koulujärjestelmä ja kaikki saavat päivähoitopaikan. Lääkäriin pääsee. Ympäristöä suojellaan ja Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Surullinen olen, valitettavasti kaikilla eivät kuitenkaan ole asiat hyvin. Leipäjonot ovat liian pitkiä. Maan hallitus ei ole parhaasta päästä. Tässä yhteiskunnalliset asiat.
Sitten ne henkilökohtaiset asiat. Olen suhteellisen hyvässä kunnossa huolimatta siitä, että perussairauksia löytyy. No sillä lailla jo ikä painaa, että tahti on hieman hidastunut. Tämä on vain tunnustettava ja kestettävä. Lähipiiriin välit ovat kunnossa, saan tukea ja tuen heitä. Minulla on työpaikka. Uskallan liikkua kadulla ja saan sanoa sanottavani pelkäämättä. Pääsen rakkaisiin lapsuuden maisemiin ja ne ovat vielä puhtaita. Siitä olen huolissani, että pikkaisen on kyynisyyttä, turhautuneisuutta ja skeptisyyttä tullut asioihin suhtautumisessa. Tämä ei ole lainkaan hyvä asia. Tähän pitää aika ajoin puuttua ja yrittää saada ne häädettyä pois.
Haluaisinko minä jotain asioita muuttaa Suomessa. Byrokratiaa voisi kyllä purkaa. Ennen vaaleja voisi selkeämmin olla tiedossa, mitä asioita ehdokkaat, puolueet aikovat ajaa tultuaan valituiksi. Niin kuin Ruotsissa tehdään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti