Yhteiseloa 60 vuotta. Morsian ja sulhanen ovat edelleen hyvin rakastuneita, vanhempani. On se aika pitkä aika yhteistä taivalta. Tänään sitä juhlimme. Kahvittelimme ja otimme muutaman konjakin. Kyllä kuusikymmentä vuotta vaatii kahvin seuraksi jo konjakkiryypyn, kafe normalin. Juttelimme päivän mittaan, että kyllä maailma oli varsin erilainen 60 vuotta sitten. Puhelinkin oli vain parissa talossa. Isä siinä muisteli, että kun minä esikoisena synnyin, niin siitä ilmoitettiin kyläkaupalla olleeseen puhelimeen, että tyttö oli syntynyt. Nyt lähtee jo heti valokuva kännykällä.
Kaukana - niin kaunis on
nimi kaupungin,
jossa aamuauringon
ja sinut kohtasin.
Lähellä - niin hellä on
nimi pihamaan,
jossa yhä auringon
ja sinut nähdä saan.
Sylissä - niin lämmin on
nimi onnen sen.
Kerran olin onneton,
mutta en enää.
Vähän muutit, kaiken muutit
muutit sydämen.
(Eila Kivikk'aho)
Päivä oli hyvin tunteikas ja muistorikas. Seitsenkymppisiä odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti