Ylä-Savon kesälehdestä luin kuinka Iisalmen Sanomat oli kysynyt muutamalta tutulta yläsavolaiskasvolta kevyessä kesähengessä 'Mikä kesäinen kukka olisit, jos olisit kukka?' Viljellytkin kesäkukat olivat tässä kesäisessä leikkisässä kyselyssä mukana.
Siinäpä minäkin ryhdyin miettimään, mikä kesäkukka tahtoisin olla. Eipä siinä kauan tarvinnut minun miettiä. Tahtoisin olla päivänkakkara (Leucanthemum vulgare). Päivänkakkara kuuluu Suomen kesään. Kukka on kaunis ja sitä on ilo katsella. Lapsena ja nuorena päivänkakkaroiden kukinnosta nypittiin yksi lehti kerrallaan ja hoettiin rakastaa, ei rakasta...Joidenkin kyselyyn osallistuneiden piti miettiä vastausta pitkäänkin ja toisten vastaus tuli yksintein. Monen valintaan liittyi jokin kukkaan liittyvä muisto.
Esimerkkejä kyselyyn vastanneiden valinnoista:
- kirsikankukka; se kestää monenlaisia säitä tuulta ja tuiverrusta, kovia kokiessaan se kukkii aina uudestaan
- samettiruusu; oli ensimmäisiä kesäkukkia, joita on ollut myynnissä
- hajuherne; sukulaisperheen poika toi 10-vuotiaalle syntymäpäiväsankari tytölle lahjaksi hajuhernekimpun
- horsma; rentunruusu, sisukas
- lumpeenkukka; kaunis ja hyvin "huolitellun ja ryhdikkään" näköinen
- nurmikoi; nurmikon tuoksu, kesä ja jalkapallo
- pelargonia; edesmennyt sukulainen tykkäsi pelargonioista valtavasti ja pelargonioista tulee mieleen rakas täti, kukka on helppohoitoinen ja kestävä
- variksenmarja; sitkeä sekä ainavihanta kasvi, selviää karussa ympäristössä
Ylä-Savon kesän sanoin "Elä hötkyile, ollaan vuan ku ee oltaskaan".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti