Jos eilen olin satujen maailmassa, niin tänään olin sitten urheilun parissa. Kävin nimittäin keilaamassa. En ole montaa kertaa elämäni aikana keilannut ja ei kyllä mennyt niin sanotusti putkeen. Sain yhden täyskaadon! Mikä siinä olikin kun se pallo vieri vasenta reunaa kohden ja putosi ojaan. Tulipahan laitaojat putsattua putipuhtaaksi.
Lapsia oli paljon keilaamassa ja heille nostettiin radan reunaan aidat. Tämä varmasti lisää lasten innostusta lajia kohtaan, kun keiloja kaatuu. Itsekin laitoja kaipailin. Lapsille oli toinenkin oiva apuväline. Pallon saattoi laskea radalle liukumäkeä pitkin. Aika kätevää. Vauhtia palloon ei kyllä tullut, mutta sinne se mennä lirutteli keiloja kohden ja keilat menivät nurin. Aika iloisia olivat tuuletukset.
Kyllä meillä täällä Kajaanissa on sitten uusi hyvä keilahalli. Sisustus on viimeisen päälle hieno ja rakennus on ulkopäinkin mukavan näköinen. Siellä ratojen päädyssä on upeat kuvat Rauniolinnasta, maailman pohjoisimmasta kivilinnasta.
Illalla sitten jännitämme, miten käy Ranskan jännittävissä presidentinvaaleissa. Kovin ikävää on ollut toisen ehdokkaan kampanjatoimistoon tehty tietomurto ihan viimeisillä metreillä. Toivottavasti sillä ei ole vaikutusta vaalin tulokseen. Jos vuodetut tiedot eivät pitäneet paikkaansakaan. Luotan ranskalaisiin, he osaavat valita heille parhaan mahdollisen presidentin. Kun presidentillä ei yksinään ole sitä valtaakaan, vaan päätöksiin tarvitaan myös muita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti