Hymiöitä, digiloikkaa, vanha nokialainen

Eilen illalla tytär lähetti isälleen vastauksena tekstiviestiin hymiön. Isänsä lähetti vastausviestin, että mistä hän löytäisi puhelimestaan näitä mukavia hymiöitä. Tytär vastasi, että siitä välilyöntinäppäimen vierestä olevasta naamankuvasta. Jo eilen Illalla hymiöitä etsittiin, mutta turhaan. Tänä aamuna jatkettiin etsimistä. Ei löydetä. Mieheni siinä jo vähän hermostui ja tokaisi, että hän ottaa käyttöönsä vanhan kunnon nokialaisen (kuvassa). Kyllä lähtee ja pelittää. Kehitys kehittyy, joskus äinpäin.  Joskus sen digiloikan ottaminen on haastavaa.

Työpaikallani on otettu käyttöön vuoden vaihtuessa monta uutta järjestelmää, automatiikkaa ja robotiikkaa. Tänään minä sitten otin digiloikan ensimmäiset askeleet ja rohkeasti otin uusia järjestelmiä haltuun. Kaikki meni ihan hyvin, tai ainakin niin luulen. No perästä kuuluu. Toivottavasti se minun loma-anomukseni meni perille. Olemme kyllä siinä sivussa muistelleet 30 vuoden takaisia digiloikkia. Kuinka mullistavaa oli kun saimme käyttöömme 'tyhmät päätteet' ja niissä oli tekstinkäsittelyohjelma ja virheiden korjaaminen oli todella helppoa. Jokunen taitaa muistaa vielä reikäkortit ja vahaksen käytön kopioinnissa. Huimaa on ollut tämä  kehitys. Millaista onkaan sitten 30 vuoden päästä. Ken näkee sen.

Ei tätä vanhaa nokialaista vielä käyttöön otettu. Mutta kyllä tämä valmiudessa on.