Sote soppa kiehuu jälleen

Taasen on tullut uusia kiemuroita sote uudistukseen. Sellaista tietoa on liikenteessä, että kuusi suurta kaupunkia saisi erivapauden ja voisi jatkaa perustason sote palveluiden tuottamista itsenäisissä omissa tuotantoyksiköissään. Miten niin kuusi suurta saa eri vapauden ja muut sitten eivät. Eipä kuulosta tasa-arvoiselta. Tässäpä sitä kotisohvalla pieni ihminen on todella ihmeissään ja huolissaan. Tuleeko tästä mitään. Valinnanvapautta jo kuulemma kokeillaan muutamissa paikoissa, mutta ei ole aikaa odottaa kokeilujen tuloksia kun laki pitää runnoa valmiiksi. Näin maalaisjärjellä ajatellen, mitä järkeä on kokeilla, jos tuloksia ei voida hyödyntää.

Eilen piti talouden nobelisti luentoa eduskunnassa. Kuulemma harvinaista, että sinne päästetään pitämään luentoa. Talouden nobelisti oli muun muassa sitä mieltä, että kannattaisiko lähteä kokeilemaan pienin askelin eikä kertarysäyksellä. Ei taida hallitus uskoa talouden nobelistiakaan.

Mikäkähän tästä nyt  tulee. Toivottavasti saadaan aikaan suomalaisille toimiva malli. Siinäkään ei ole järkeä, että heti joudutaan lakia korjaamaan ja rukkaamaan käytäntöjä uusiksi. Tai, että ajaudutaan kaaokseen.

Kesää ja aurinkoa kohti mennään vääjäämättä

Kohta on käsillä huhtikuu. Viimeisiä maaliskuun päiviä vietämme. Kohta käynnistyy #Suomi100 juhlavuoden neljäs kuukausi. Sitten tuleekin minun suosikki kuukausi toukokuu. Minusta se on paras kuukausi vuodessa. Johtuneeko osaksi siitä, että olen toukokuussa syntynyt. Toukokuussa ollaan juuri kesän kynnyksellä ja edessä on pitkä kuuma kesä.

Huhtikuu on lumien sulamisen, kevättulvien, pitenevien iltojen ja luonnon heräilemisen aikaa. Huhtikuulla koemme viimeistään ensimmäiset keväiset päivät.

Täällä Kainuussa ilmassa ei ole vielä enteitä kevään tulosta. Puhtaan valkoisen lumen keskellä vielä elämme ja aloitamme huhtikuun. Tänäänkin kehuttiin kovasti hiihtokelejä ja kuinka hyvä on hiihtäjän hiihdellä. Puoliso kävi tänään huristelemassa moottorikelkalla järvenjäällä. Kovasti kehui kuinka mukavaa oli ollut aurinkoisessa säässä pitkin järven selkää viilettää. Repussa oli kahvia ja voileipiä.

Äänestysauton kyydissä

Kuntavaalin 2017 ennakkoäänestys alkoi tänään. Viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistaina 4.4.2017. Olin tänään vaalitoimitsijana äänestysautossa. Auto kiersi kauimmaisilla kylillämme. Lähdimme matkaan aamulla vähän ennen kello yhdeksää ja palasimme puoli neljän maissa. Pysähdyksiä oli viisi ja kussakin paikassa äänestysauto oli puoli tuntia. Äänestäjiä kävi yhteensä 12. Enemmänkin olisi saanut käydä. Kaksi äänestäjää tuli äänestämään traktorilla ja matkalla aurasivat tien.

Vielä ei ole Kainuussa pahin kelirikkoaika ja soratiet olivat hyvässä ajokunnossa. Huh, että on vielä lunta. Kevät ei ole edistynyt lainkaan meillä. Kuulin tuossa justiinsa, että jo pihoja haravoidaan etelämpänä Suomessa.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun olin äänestysauton matkassa vaalitoimitsijana. Reitti ja äänestäjät alkavat olla jo hyvin tuttuja. Tämä on ollut aina mieluinen keikka. Meitä aina odotetaan. Tämä tuntuu mukavalta. On virkistävää tavata mukavia ihmisiä ja olla raittiissa ulkoilmassa, poissa 'hikisestä' toimistosta. Tänään oli erikoisen upea päivä, aurinko paistoi, mutta pakkasyön jälkeen oli hieman kylmä. Vaatetta oli hyvin päällä. Osaamme jo varautua. Presidentinvaalit ovat haastavimmat, ne kun ovat tammikuussa.

Huomenna palaan taasen toimistohommiin omaan varsinaiseen leipätyöhöni.

Kotikuntani asukkaat ovat tyytymättömiä asuinkuntaansa

Taasen on tutkittu, missä kunnassa asuvat tyytyväisimmät asukkaat ja missä taasen ei olla tyytyväisiä omaan asuinkuntaan. Tutkimus tehdään vuosittain. Eipä ole enää edellisen vuoden tulokset muistissa. Ei ole hajuakaan, kuka voitti tai kuka hävisi tai miten oma kunta silloin pärjäsi. Varmaan huonosti. Kysyn, miten paljon tällaisilla tutkimuksilla on merkitystä. Minä ainakin olen tyytyväinen omaan asuinkuntaani. Tämä on minun kotikaupunki, täällä on oma koti ja silloin se on paras paikka asua kaikkine hyvine asioineen kuin myös vikoineen ja puutteineen.

Tutkimuksen mukaan tyytyväisimmät asukkaat löytyvät Pirkkalasta ja Kauniaisista. Oma asuinkunta ei kuulu tyytyväisten joukkoon, meillä asukkaat olivat aika tyytymättömiä asuinkuntaansa. Ihmettelen miksi. Minusta täällä on hyvät julkiset ja yksityiset palvelut.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin palveluihin kohdistuvia odotuksia ja niiden täyttymistä ja vastaajan mielipidettä siitä, miten lähellä kuvitteellista, täydellistä asuinkuntaa nykyinen asuinkunta on. Tulokset osoittavat sen, että suurten kaupunkien lähellä olevissa pienemmissä kunnissa ihmiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä. Maakuntien keskuskaupungeista vain yksi ylsi kymmenen parhaan joukossa. Oma kunta on maakunnan keskuskaupunki. Viimeisiksi jäivät Raasepori ja Pietarsaari.

Noin joka kolmas olisi valmis suosittelemaan asuinkuntaansa tuttavilleen. Kauniaisia olisi valmis suosittelemaan jopa noin 79% vastanneista, kun omassa kunnassa vastaava luku oli 11,1 ja tämä  tulos oli toiseksi huonoin.

Kuusamoon, nyt kutsui mua Kuusamo

Vietin tämän päivän työmatkalla Kuusamossa. Aamulla lähdettiin matkaan ennen kello kuutta ja illalla seitsemän kieppeissä olin kotona. Ei sitä kertaa, kun sanoo lähtevänsä Kuusamoon, ettei vastapuoli laula tai ainakin hyräile Dannyn laulua Kuusamoon...Myös nuorempi jälkikasvusta sen minulle eilen hyräili. Kyllä Danny levytti sellaisen laulun, josta Kuusamo tunnistetaan ja muistetaan. Hyvä mainosbiisi Kuusamolle. Kuusamolla onkin hyvä imago.

Kovin talvinen maisema Kuusamossa vielä oli, niin kuin täällä Kainuussakin. Siinä lounaskeskustelussa juteltiin keväästä ja Suomen monimuotoisuudesta. Kun kuusamolaisten eteläsuomalaiset ystävät, sukulaiset ja tuttavat kysyvät, joko olet haravoinut pihaasi, ehei he vastaavat, Kuusamossa vielä hiihdetään.

Mukavaa oli Kuusamossa käydä, vaikka en ennättänyt muuta kuin koulutuspaikassa päivän viettää. Alla pätkä Kuusamo lausua. Sitä olen tässä mielessäni koko päivän hyräillyt.

Kuusamo
Nyt kutsuu mua Kuusamo.
Metsän näen jämäkän,
ja vaaran sinertävän.
Kuusamo,
Nyt kutsuu mua Kuusamo.
Sieltä vaan mä rauhani saan.
Kuusamon vaakuna on kyllä komean näköinen.

Linnunpönttöä ja 40-vuotishääpäivää

Olen tinttipatruuna. Myös mieheni on tinttipatruuna. Saimme diplomin. Rakensimme tänään yhdessä linnunpöntön ja rekisteröimme sen Kuhmoon. Kevään kuluessa viemme pöntön mökin puuhun. Tämä oli meille ensimmäinen linnunpönttö laatuaan. Katsoimme netistä hieman pöntön mittoja. Pönttö on tehty pikkulinnuille kuten sinitiaisille, hömötiaisille jne. Pönttöä pitää vielä hieman duunata. Katsoa, että se on varmasti vedenpitävä ja pohjalle täytyy vielä löytää jotain kuivaa pehmikettä. Talitintti on suosikkilintuni, joten tinttipatruunan arvonimi on todella mukava.

Tänään on meidän 40-vuotishääpäivä. En muista 26.3.1977 päivästä juuri mitään. Minulta oli hääpäiväviikolla otettu selkäydinkoe ja parin kolmen päivän päästä kokeesta minulle tuli kammottava päänsärky, juuri hääpäivänä. Istuin ja makoilin joka välissä. Jopa papin pakeilla piti istua. Sairaalaanhan sitä piti häiden jälkeen lähteä ja päivä pari siellä vierähti. Siksi kait tässä on päästykin niin pitkälle, kun ei kovin tarkkaan muista, mitä tuli luvattua. Linnunpöntön rakentaminen osutettiin tarkoituksella juuri tähän päivään. Halusimme viettää hääpäivän tavallisissa arjen askareissa. Mieheni lupasi, että hän tekee vielä lisää linnunpönttöjä. Nyt pää on avattu ja saatu yksi valmiiksi. Minusta pöntöstä tuli todella hieno. Pönttöä on hieman kuvitettu  linnuilla ja sydämillä näin hääpäivän kunniaksi.

Tänään sattui hassu juttu, keittiön kello alkoi käydä taaksepäin. Kelloja piti siirtää tänään tunnilla eteenpäin ja jotenkin kello ei siitä tykännyt. Mitähän tämä enteilee.

Miljoona, miljoona, miljoona pönttöä,
vuosia, vuosia, 40 yhteistä,
muistoja, linnunlaulua vuodet tuo;
pönttöjä, pönttöjä, rakennetaan lisääkin.

EU, rauhan liitto täyttää 60 vuotta

Tänään on kulunut päivälleen 60 vuotta kun Euroopan talousyhteisö (EEC) 1957 perustettiin Rooman sopimuksella. Jo kuusi vuotta aikaisemmin olivat Saksan liittotasavalta, Ranska, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg perustaneet Euroopan hiili- ja teräsyhtiön. Tästä kaikki lähti. Tiiviillä taloudellisella ja poliittisella yhteistyöllä haluttiin välttää sodat jatkossa Euroopassa. 60 vuoden takaisesta yhteisö on laajentunut lisää ja tiivistynyt laajemmaksi unioniksi.

Nyt näyttää siltä, että tätä tiivistä yhteistyötä koetellaan. Britannia on lähdössä ulos unionista. Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. Äänestin tuolloin kyllä. Minusta Suomen on oltava jatkossakin EU:n ytimessä, eikä missään ulkokehällä. Euroopan unionihan alun perin perustettiin turvallisuuden ja rauhan takaamiseksi Euroopassa. Eihän sitä muuten voi vaikuttaa kuin olla siellä missä asioista päätetään, olla äänessä.

Täytyy tunnustaa, että en edelleenkään kovin hyvin tunne Euroopan Unionin toimintaa ja siinä olisi perehtymisen paikka. Tiedän, että Suomella on 13 meppiä. Euroopan toimielimiä ovat parlamentti, neuvosto ja komissio. Siitä en vain ole kovin hyvin perillä, mitä nämä toimielimet tekevät ja päättävät. Nyt olisi perehtymisen paikka.

En ole katunut kyllä päätöstäni. EU on rauhan liitto. Minulla on repussa kulkenut vuosia pieni, kooltaan 3 x 2 cm Perusoikeuteni Euroopan unionissa kirjanen. Ensimmäisellä sivulla siinä lukee, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio juhlallisesti julistavat jäljempänä esitetyn tekstin Euroopan unionin perusoikeuskirjaksi. Tehty Nizzassa seitsemäntenä päivänä joulukuuta vuonna kaksituhatta. Sieltäpä tarpeen tullen kirjasen repusta kaivan, kun oikeuksiani perään. Kovin on vain pientä tekstiä.

Kellonajan siirto ärsyttää ja kyllästyttää

Kohta on taasen käsillä kesäaikaan siirtyminen. Tulevana sunnuntaina kellot siirretään kesäaikaan eli tunnilla eteenpäin. Minä en yhtään tykkää tästä kellonaikojen siirrosta. Rytmi menee sekaisin ja kaikki kellot pitää muistaa siirtää. Aivan turhaa touhua. Kun siirrytään takaisin talviaikaan, niin mistään ei ainakaan myöhästy. Mutta kesäaikaan siirryttäessä voi myöhästyä.

Piti ihan netistä kaivella kesäaikaan siirtymisen historiatietoja. Suomessa on ollut kesäaika käytössä vuodesta 1981 lähtien. Vuodesta 2002 kesäaikaan siirtymistä on säädellyt EU-direktiivi. Suomalaiset europarlamentaarikot yhdessä esittivät vuonna 2016 EU-komissiolle kesäajasta luopumista. Esitys ei tainnut mennä läpi.

Wikipedia tiesi kertoa, että kesäaikajärjestelyn tarkoituksena on saada kesän ajan aamuinen valo vastaamaan paremmin aktiivisia valveillaolotunteja ja työskentelyaikoja kouluissa ja työpaikoilla. Kertyneet valoisat tunnit säästetään näin iltaan sen sijaan, että ne kuluisivat ”hukkaan” ihmisten vielä nukkuessa. Tämä käsitys on kuitenkin jäänne menneisyydestä, joka ei nykyään vastaa enää samalla tavalla tarkoitustaan. En silti halua kellonaikoja siirrellä.

Luin aamun lehdestä, että muitakin suomalaisia kyllästyttää kellonajan siirtely. Tutkimusyhtiö YouGovin tekemän kyselyn mukaan kellonajan siirtely rassaa suomalaisia enemmän kuin muita pohjoismaalaisia. Kyselyyn vastaajista 72 % haluaa eroon kesäajasta.

Kotikaupungissa kello käy Suomen aikaa.

Joutsenet ovat palanneet!

Joutsenet ovat tulleet Kajaaninjoelle. Missähän lienevät nämä joutsenet viettäneet talven, ehkä Tanskanmaalla. Joella on taasen kovasti kevät pörinää. Ai, että noita lintuja on mukava keväisin seurata. Olen aika onnekas, voin ruokatunnilla piipahtaa joella joutsenten elämää seuraamassa. Silloin kun kävin joella, niin joutsenia oli vain kaksi. Joku kertoi nähneensä kolme. Joskus niitä on ollut kymmenenkin. Siitä joutsenet jatkavat myöhemmin matkaansa entisille pesintäpaikoilleen, kunhan sulaa vettä alkaa olla muuallakin.

Kotikaupungissani joki virtaa keskellä kaupunkia.

Leivonta terapiaa, nuoruusmuistoja

Tänään iski leivontainto. Leivoin tuossa iltamassa mokkapaloja. Leipominen on minusta aina ollut mukavaa arjen puuhaa. Lontoosta kuului taasen ikäviä uutisia ja näiden synkkien uutisten keskellä leipominen tuntui rentouttavalta puuhalta. Tässä leipomisessa on se huono puoli, että tulee syötyä niitä leipomisia ja ei kyllä kärsisi.

Muistan kun nuorena likkana kävin tädeille leipomassa ja siivoamassa. Osallistuin näin taksvärkkipäivään, jolloin koululainen kävi päivän töissä jossain saadakseen palkan, joka annettiin hyväntekeväisyyteen. Tädit maksoivat minulle palkan. Tädit ovat sitten niin ihania. En ollut kovin vanha kun äiti opetti leipomaan ja siitä asti leipominen onkin sujunut. Äiti oli pitkiä aikoja sairaalassa ja me lapset olimme silloin isän kanssa. Muistan kun ensimmäisen kerran leivoin munkkeja. Paistoin munkit liian kuumassa rasvassa ja ne oli otettava rasvasta liian aikaisin pois. No sisältähän ne eivät ennättäneet kypsyä. Ei isä mitään sanonut, hän söi vain. Eipä ole sen jälkeen munkkien paisto epäonnistunut.

Nykyään minulla on tapana monesti viedä kakku sukulaisille syntymäpäivälahjaksi tai tuliaisiksi. Kakusta ovat olleet kovin mielissään.

Saan äänestää, veikkasin äänestysprosenttia

Saan äänestää. Tänään tuli ilmoitus äänioikeudesta vuoden 2017 kuntavaalissa. Vastaavat kuoret tulivat Etelä-Suomessa asuville tyttärille jo viikolla 9. Niinpä ihmettelin, että eikö postia tulekaan. Eipä hätää, posti tuli. Kun nyt vain tietäisi, ketä äänestää. Olen vielä niin sanotusti liikkuva äänestäjä.

Vielä ei edelleenkään katukuvassa näy tulossa olevat vaalit. Ennakkoäänestys alkaa jo viikon päästä 29.3.2017. Katukuvaan ovat kyllä jo ilmestyneet maalimainostelineet. Telineet vain ammottavat vielä tyhjyyttään. Kovin paljon ei ole lehdissäkään vielä vaalimainontaa ollut ja kotiin ei ole tullut vielä yhtäkään vaalimainosta. Joku kirjoitti yleisönosastossa, jos ei ole ehdokkaalla vaalivideota, niin sellainen ei kyllä hänen ääntään saa.

Edellinen valtuusto istuukin tavallista pitemmän kauden. Aikaisemmin uusi valtuusto astui remmiin vuoden alusta. Uusi valtuusto aloittaa kesäkuun alusta.

Veikkasin kuntavaalit.fi sivustolla, mikä on valtakunnallinen äänestysprosentti kuntavaalissa. Veikkaukseni oli 65,6 %. Katsotaan meneekö veikkaukseni ihan metsään.

KaPA, kaikki julkiset palvelut löytyvät yhdeltä luukulta

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista ns. KaPA-laki (571/2016) astui voimaan viime vuoden heinäkuussa. Perusteluissa kerrotaan, että kansallinen palveluarkkitehtuuri luo yhteen toimivan digitaalisten palvelujen infrastruktuurin, jonka avulla tiedon siirto organisaatioiden ja palvelujen välillä on helppoa. Ohjelmassa luodaan muun muassa kansallinen palveluväylä ja uusi kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu.

Kaikki julkiset palvelut siis kootaan yhteen järjestelmään. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja helpottaa kansalaisten jne. asiointia viranomaisten kanssa ja tehdä siitä turvallisempaa, edistää julkisen hallinnon avoimuutta ja parantaa julkisen hallinnon palvelujen laatua, mahdollistaa sähköisten palvelujen kustannustehokkuus, parantaa tietojen yhteiskäyttöä ja tietojärjestelmien yhteen toimivuutta, edistää yritysten mahdollisuuksia hyödyntää julkisen hallinnon tietovarantoja ja palveluja.

Kaikki kunnat Suomessa joutuvat kuvaamaan palvelunsa järjestelmään viimeistään 1.7.2017. Jatkossa järjestelmän kautta myös annetaan kansalaisille tiedoksi viranomaisten tekemät päätökset. Kaikilla ei ole tietokonetta ja muullakin tapaa päätökset vielä joudutaan tiedoksi antamaan. Toisaalta myös toisen henkilön puolesta voi asioida luotettavasti, kun henkilö on asioinnin puolestaan itse hyväksynyt. Järjestelmän käyttöön meitä patistetaan.
Töitä palvelujen kuvaaminen kunnissa teettää, jotta kaikki palvelut saadaan kuvattua määräaikaan mennessä järjestelmään. Entä kustannukset? Päätökset annetaan jatkossa tiedoksi kuntalaisille ko. järjestelmän kautta. Kun kunnassa tehdään päätös siellä käytössä olevassa järjestelmässä esimerkiksi päivähoitopaikasta, miten tuo päätös saadaan sieltä siirrettyä. Järjestelmien yhteensopivuus kun ei ole aina helppo juttu.

Palvelun osoite tulee olemaan suomi.fi. Nyt on jo julkaistu https://beta.suomi.fi versio.

Mitä tasa-arvo on minulle?

Hyvää tasa-arvon päivää. Tänään on myös Minna Canthin päivä, joka on yleinen liputuspäivä. Minna Canth oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka sai oman liputuspäivän! Minna Canth oli rohkea ja edistyksellinen nainen omana aikanaan. Ihailen häntä suuresti ja esikoistytär onkin saanut Minna nimensä hänen mukaansa.

Kuopiossa Minnan Päivät -kaupunkifestivaalin tarkoituksena on ylläpitää ja juhlistaa Minna Canthin perintöä. Tänä vuonna Minnan Päivät on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Minulle tasa-arvo on elämisen ja olemisen vapautta, sananvapautta, suvaitsevaisuutta. Minulla on valta valita, saan sanoa vapaasti mielipiteeni, voin ottaa kantaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, äänestää ja päätän omista asioistani muun muassa raha-asioista. Olen tasa-arvoinen yhteiskunnan jäsen riippumatta sukupuolesta, uskonnosta, rodusta tai muista seikoista.

Kielitoimiston sanakirja määrittelee: tasa-arvo = tasa-arvoisuus. Naisten ja miesten tasa-arvo. Oikeudellinen, taloudellinen tasa-arvo. Tasa-arvon aate. Pyrkimys tasa-arvoon työelämässä.

Sen verran olemme mieheni kanssa sopineet talon töistä, että hän huolehtii ulkotyöt ja minä sisätyöt. Ulkotöihin kuuluu pihanpolun puhtaanapito, lintujen ruokinta, mattojen kopistelu jne.

Sauna, ruisleipä, demokratia, sisu, Kalevala, tarinat; suomalaisia sanoja

Mikä sana kuvaa parhaiten satavuotiasta Suomea? Kotimaisten kielten keskus Kotus on avannut tammikuun lopussa Suomen sana -kilpailun. Kilpailu on osa Kotimaisten kielten keskuksen Sanoin saavutettu -hanketta, joka kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan. Kilpailuun on tullut jo yli 300 vastausta. Kotuksen mukaan ehdotetut sanat ovat keskenään hyvin erilaisia ja kertovat monenlaisista tavoista tarkastella Suomea ja suomalaisuutta. Perinteistä kuvastoa edustavat esimerkiksi järvi, metsä, sininen ja juhannussauna.

Kotus kertoo, että suomalaisten mielenmaisemaa luotaavat sellaiset sanat kuin perkele, itsepäisyys, kaipaus ja loukkaantuminen. Tämän päivän Suomesta tulee mieleen esimerkiksi edistyksellinen, internationality ja ajankohtaisesti satavuotias, mutta monessa ehdotuksessa on melkoisen kriittinen sävy (kannustinloukkutyöryhmä, eriarvoistumiskehitys, pahoinvointivaltio ja leikkaukset).
Suomen sana -kilpailun voittaja julkaistaan joulukuussa 2017. Kilpailuun voi osallistua Kotimaisten kielten keskuksen verkkolomakkeella ja Twitterissä tunnisteella #Suomi100sana.

Olen tänään miettinyt pääni puhki, mikä sana/sanat kuvaavat parhaiten satavuotiasta Suomea? Olisiko se sauna ja ruisleipä vai demokratia, vakaat olot, sisu, Kalevala ja tarinat. Tuo yllätti, että monessa ehdotuksessa on kriittinen sävy kuten ehdotettu pahoinvointivaltio. Yhteiskunnassa ei taida todellakaan olla asiat kovin hyvin, kun sanaa on ehdotettu parhaiten kuvaamaan satavuotiasta Suomea. Olisiko aika lopettaa ainainen leikkaaminen, jotta kansalaiset eivät voisi pahoin. Vielä en ole kilpailuun osallistunut. Sanavalinta pitää myös perustella.

Juhliin menossa!

Tänään olen menossa juhliin. Viime vuonna Kajaanin kaupunki täytti 365 vuotta. Tänä vuonna juhlimme yhdessä 100-juhlavuotta. Suomen juhlavuoden kunniaksi Kajaanin kaupunki järjestää juhlatilaisuuden Kajaanin kaupungin työntekijöille. Kajaanin kaupunki arvostaa työntekijöitään. Juhlaan on kutsuttu myös valtuuston ja hallituksen jäsenet. Juhla sattui varsin sopivaan aikaan. Tulin taloon 15.3.1982, siitä on tänä vuonna siis 35 vuotta.

Ohjelmassa on kaupunginjohtajan tervetuliaispuhe, vapaata seurustelua ja tanssia. Itse en ole kovinkaan hyvä käymään juhlissa. Tänne juhlaan olen nyt menossa, sen kerran kun kutsutaan, niin pitäähän sitä mennä. Arjen rutiinien keskellä on joskus hyvä viettää juhlahetki ja tänään minulla on sellainen.

Pitääkö olla huolissaan?

Monenlaisista asioista ollaan huolissaan. Olen tällä viikolla lukenut sanomalehtiä, kuunnellut ja katsonut uutisia sillä silmällä, että mistä kaikesta ollaan huolissaan. Ja huoli aiheita näyttää riittävän. Olen huolissaan olemisen mestari. Olen vähän joka asiasta aina huolissani. Pienistä ja suurista, omista ja maailman asioista. Mieheni sanookin, ettei etukäteen kannata huolta kantaa, sittenpähän sen näkee. Helpommin sanottu kuin tehty.

No mistä kaikesta sitten on oltu huolissaan. Äänestysprosentti on huolena kuntavaalissa; äänestääkö tulevissa vaaleissa edes yli puolet suomalaisista vai jääkö äänestysprosentti alle 50 %. Mikäli prosentti on matala, niin väestö ei ole sitoutunut demokraattiseen järjestelmään ja siitä pitäisi olla huolissaan.

No sote-uudistuksesta nyt kaikki ovat huolissaan.

Oppilasjärjestöt ovat huolissaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten matematiikan osaamisen tasosta. Maailman parhaaksi katsotusta koulujärjestelmästä valmistuu nuoria, joilla ei ole riittävästi matemaattisia taitoja selviytyä kaupan kassalla.

Syrjäytyvät pojat ovat puolestaan suurin tasa-arvohuoli. Historian saatossa 1800-luvulta nykypäivään naisten oikeudet ovat kohentuneet, nykypäivän osalta ollaan huolissaan pojista, osan pojista pelätään jäävän syystä tai toisesta syrjään ja tämä kehitys rapauttaa yhteiskuntaa.

Oppositio on huolissaan opiskelijoiden lähiopetustuntien vähenemisestä, kun koulutuksesta säästetään. Hallitus leikkaa ammatillisen koulutuksen rahoista, leikkaus on jopa 16 %  joissakin oppilaitoksissa. Koulutusleikkauksista minäkin olen huolissani. Miten voi olla näin lyhytnäköistä ajattelua. Säästöjen paineessa opettajat ovat huolissaan jaksamisestaan ja lapsista ja nuorista. Lapsista ja nuorista ei saa säästää. Kaikkia tarvitaan ja kukaan ei saa jäädä syrjään, syrjäytyä.

Persimon sharon vai kaki, sellaisen söin

Persimon (sharon tai kaki) hedelmä oli minulle uusi tuttavuus. Olin pitkään kaupassa katsonut jo tätä hedelmää ja miettinyt miltähän  se mahtaa maistua, mutta vielä en ollut uskaltanut sitä ostaa. Työpaikan kahvipöydässä tuli puheeksi tämä hedelmä, joku oli sitä maistanut ja ei sitä pahanmakuiseksi nimennyt. Hedelmä muistuttaa kellertävää tomaattia. Tässä hedelmässä on kuulemma suhteellisen paljon A-vitamiinia.

Tällä hedelmällä on monta nimeä, persimon, sharon tai kaki. Nimi riippuu siitä, missä hedelmä on kasvanut. Persimonit tulevat Espanjasta, Kakit Japanista ja Sharonit Israelista. Kaikki ovat saman hedelmän eri lajikkeita. Prisman hedelmäosastolla oli hyvä kirja eri hedelmistä. Siitä löytyy tietoa, jos empii jonkin hedelmän ostamista.

Mikäkähän lajike tämä nyt sitten oli minkä söin. Makea se oli ja maku oli aika mieto. Kyllä sen söin, mutta ei se oikein minun makuuni ollut. Mikään ei voita kotimaisia omenoita. Vieläkin niitä kaupassa näyttää olevan. En ole niitä enää ostanut. Minusta kotimaiset omenat ovat parhaita syksyllä. Silloin minä niitä ostan todella paljon ja omenoita on silloin joka puolella; taskussa, pussissa, repussa jne.

Asiat ovat oikeastaan hyvin, ei tarvitse asua kaatopaikalla

Meillä täällä Suomessa on asiat oikeastaan hyvin. Etiopian pääkaupungissa 50 ihmistä on kuollut ja useat ovat loukkaantuneet jätevyöryssä. Onnettomuus tapahtui kaatopaikalla, jossa asuu satoja ihmisiä. Vanhemmat etsivät siellä kadonneita lapsiaan ja ihmisten kodit ovat jääneet jätevyöryn alle. En minä osaa kuvitellakaan millaista on asua kaatopaikalla. Kun ei ole itse kokenut, niin on turha sanoa, että tiedän miltä se tuntuu. Siellä kuitenkin ihmiset asuvat ja etsivät kaatopaikalta ruokaa ja metallia myytäväksi. Vaikka Etiopian talous kasvaa, niin osa väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä.

Sitä aina palaa maanpinnalle kun maailman uutisia lukee ja asiat saavat oikeat mittasuhteet. Minun ei tarvitse asua kaatopaikalla. Eilen kun raivosin niistä palkanalennus puheista ja sanoin kiukuspäissäni mobíililiittymänikin irti. No liittymän vaihtoa olin toki jo harkinnut. Tänään on pikkasen kaduttanut. Kiroilinkin eilen!

Tämä päivä on ollut seesteisen rauhallinen. Hieman surullinen jätevyöryn uhrien puolesta, he menettivät läheisiään ja kotinsa. Paljon ei yksittäinen ihminen voi tehdä maailman huonompiosaisten hyväksi. Jotain kuitenkin voi tehdä ja olenkin ollut vuosia SPR:n kuukausilahjoittajana. Summa ei ole kovin suuri 15 euroa. Ajattelen toiveikkaasti; on se jonain apuna.

Kun ei rahat eivät jukulauta

Vielä tänäänkin olen ollut todella raivona eilisistä palkkapuheista, suomalaisille kun palkkaa kuulemma maksetaan liikaa 10-15 prosenttia. Näin sanoo herra, joka ansaitsee 1,6 milj. euroa vuodessa. Tänään lähti muuten tämän herran firman mobiililiittymä hus helevettiin. Sorry karkea kielenkäyttöni. Myöhemmin selitän miksi olen niin ärsyyntynyt. Puhelinliittymä minulla onkin jo ollut Sonerassa eli sitä ei tarvinnut vaihtaa.

Kyllä pistää vihaksi niin per...leesti. Tytär sanoi justiinsa viime viikolla, että hänelle jää käteen palkkaa kahdelta viikolta hieman yli 400 euroa. Hän ei ole opiskelija, vaan on ammattikorkeakoulusta jo valmistunut. Jotain työtä kun täytyy tehdä. Ja sitten ne vielä sanovat, että työttömät ovat laiskoja ja eivät lähde töihin. Näitäkään puheita minä en ole koskaan ymmärtänyt. Tyttären asuntokulut ovat vähän päälle 600 euroa. Siitä sitä sitten saa euroa venyttää, että rahat riittävät. Tästäkö pienestä palkasta pitäisi vielä leikata 15 %. Tulipa vain mieleen erään henkilön sanonta, että kuinka te kehtaatte ja kyllähän te kehtaatte. Kaikki säästöpossut saa katella ja tukipaketteja lähettää.

Kyllä ihmisen pitää tulla toimeen palkallaan niin, että pystyy säällisesti asumaan ja ruokaa riittää joka päivälle.

Päivä alkaa olla jo pulkassa ja ehkä minäkin pikku hiljaa tästä rauhoitun. Kohta on aika mennä maate ja huomenna on taasen päivä uusi. Varmaa on ainakin se, että aurinko nousee huomennakin.

Liberland, soinen ryteikkö muuttuu älymaaksi

Tänään on ihan pakko kirjoittaa Liberlandista. Aamun lehdessä oli kahden sivun juttu tästä piskuisesta uudesta valtiosta, jossa ei asu ketään. Valtio täyttää kaksi vuotta huhtikuun 13. päivä. Päivän olen ällistellyt tätä Liberlandia. Alue on pelkkää suota, mutta sillä on kehittämishankkeita on vireillä, valtio hamuaa uudeksi älymaaksi. Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja itsenäistä Suomea olemme yhdessä rakentaneet sadan vuoden ajan. Olisipa mukava olla katsomassa, millainen valtio tämä Liberland on sadan vuoden kuluttua. En ollut Liberlandista koskaan kuulutkaan, Nyt tuli Liberland tutuksi.

Tässä Liberlandin (Gorna Siga) tarina pääpiirteissään. Alue sijaitsee Serbian ja Kroatian välissä, Tonava-joen länsirannalla. Alue on pisaranmuotoinen ja kooltaan seitsemän neliökilometriä. Alue on suota ja metsää ja siellä on ainoastaan yksi hylätty metsästysmaja. Alue on kuulunut alkujaan Serbialle. Kun sota laittoi rajat uusiksi alue siirtyi Kroatialle. Se ei ole kelvannut kummallekaan ja siitä on tullut ei kenenkään maa. Kaksi vuotta sitten tsekkiläinen liberaalipolitiikko julisti alueen omaksi valtiokseen ja antoi sille nimen Liberland. Nyt tämä tsekki on Liberlandin presidentti ja hänen puolisonsa on first lady.

Tulevaisuuden visioissa Liberland on vapauden tyyssija ja kaikkea saa tehdä. Veroja ei peritä, mutta niitä kyllä voi maksaa vapaaehtoisesti. Asukkaat ovat rauhanomaisia ja vapautta rakastavia. Alueella ei asu ketään, mutta lähes 440 000 ihmistä on täyttänyt Liberlandin verkkosivuilla olevan kansalaisuushakemuksen; maailmankuuluja arkkitehteja, artisteja, sijoittajia, yrittäjiä, diplomaatteja jne. Kansalaisuuden voi lunastaa joko maksamalla 10 000 dollaria tai tekemällä työtä Liberlandin hyväksi. Tässä maassa et voi elää toisten kustannuksella. Uskonnollisia ääriajattelijoita, uusnatseja, kommunisteja, väkivaltaisuuteen taipuvaisia ja rikollisia ei oteta kansalaisiksi. Presidentti kyllä toivottaa tervetulleeksi myös pakolaiset, kunhan he maksavat vaaditun summa ja jakavat saman ideologian.

Liberland hörhöilyäkö? Eikä mitä. Liberlandilla on 80 edustustoa eri puolilla maailmaa ja sillä on kansainvälisiä suhteita. Varapresidenttejäkin on kaksin kappalein. Sijoittajat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Liberlandia kohtaan. Presidentin virka on kokopäivätyö ja ensimmäiset passit on painettu. Maalla on oma nimikko-olut, kansallishymni, lentoyhtiö ja jalkapallojoukkue. Suomeenkin ollaan perustamassa Liberlandin toimistoa. Tosin mikään valtio ei ole tunnustanut Liberlandia. Kroatiakin on alkanut katsoa tätä tulokasta ei niin suopeasti ja on estänyt Liberlandin asukkaita pääsemästä maahansa. Jopa presidenttikin on joutunut tutustumaan kroatialaiseen putkaan.

Kuntavaali lähestyy, minulla on valta valita - äänestän

Kuntavaaliin on noin kuukausi. Viime viikolla ehdokkaat saivat numerot ja mainostaminen pääsee vauhtiin. 'Vaalikiima' alkaa. Eivät vaalit vielä katukuvassa ole mitenkään näkyneet. Keskustelu on ollut vielä hiljaista ja toivottavasti se vilkastuu. Tänään Kajaanissa startattiin kuntavaaliin ja puolueilla oli yhteinen vaalitori. Eipä tullut mentyä. Minulla ei ole vielä tietoa ehdokkaiden nimistä.

Minulla on valta valita! Minä äänestän jokaisessa vaalissa, mitkä eteen tulevat. Kerran minulle on äänioikeus annettu, niin sen myös käytän. Kyllä minunkin äänelläni on merkitystä. Uskon vakaasti edustukselliseen demokratiaan kun ei ole muutakaan. Joskus usko on kyllä koetuksella. Pieni väläys käväisee mielessä äänestämättömyydestä. Tuntuu, että näin vaalien alla äänestäjä on kuningas, mutta sitten vaalien välissä ei äänestäjästä välitetä pätkääkään. Kansalaisen etua ei ajeta, vain omaa ja puolueen etua. Tavallisen ihmisen arjesta ei tunnuta tietävän paljoakaan. Tuntuu myös, että vaalit ovat joillekin ponnahduslauta parempiin paikkoihin. Valituksi tultuaan kun aika nopeasti saattavat jättää pestinsä ja siirtyä muualle, ainakin tuolla valtakunnan politiikan puolella.

Katsoin viime viikolla Ylen puheenjohtajien vaalitentin ihan loppuun saakka. Sitä katsoessa taasen äänestysinto oli koetuksella. Tätäkö tämä on, liturgiaa ja päälle puhumista, ei käytöstapoja. Vaalikoneisiin aion tutustua ja katsella ehdokkaiden vaalivideoita. Mielenkiintoiset vaalit ovat tulossa.

Hierojalla, hyllyn kätköistä löytyi hierontapallo

Mies kävi tänään hierojalla. Siitäpä kumpusi tämän päiväinen aiheeni. Siinä hän kehui, miten olo on nyt vetreä ja jumit jäivät sinne hierojan pöydälle. No vähän pisti vihaksi, minä kun siinä hartiat jumissa raahauduin töistä kotio. Sattumalta silmiini osui hyllyssä oleva hierojapallo (kuvassa). En enää muista, mistä sen aikoinaan ostin,  mutta minusta se on ollut kätevä apuväline, salainen ase. En ole sitä pitkään aikaan käyttänytkään. Sillä voisi taasen telkkaria katsoessa ryhtyä hieromaan. Käsivarsiin, hartioihin, reisiin ja ristiselkään sillä ainakin ylettyy.

Hierojat ovat vanha ammattikunta, he ovat oikeita käsityöläisiä ja käsittelevät asiakkaansa lihakset niiden rentouttamiseksi. Nykyään hierojat työskentelevät yrittäjänä omissa työtiloissaan ja ovat koulutettuja. Ammatissa tarvitaankin hierontaosaamisen lisäksi hyvää fyysistä kuntoa ja asiakaspalvelutaitoja. Tuolta netistä löytyi koulutetun hierojan eettiset ohjeetkin.

Muistan lapsuudestani kun hieroja tuli postiautossa meille isääni hieromaan. Sen verran harvakseltaan linja-autoja kulki, että hierontapaikkaan piti jäädä yöksi. Ei hierojalle mitenkään aikaa varattu, hän vain tulla tupsahti paikalle sopivin väliajoin. Ja aina isäni hierotuksen osti. Ruoka oli myös talon puolesta. En muista yhtään mitä hieronta silloin markkoina maksoi. Maailma on kyllä muuttunut paljon viidessäkymmenessä vuodessa.

Linnun laulua kuuluu, muuttolintuja on jo täällä - kuu kiurusta...

Kyllä kevään merkkejä alkaa jo olla ilmassa kovastikin. Muuttolinnut ovat jo liikkeellä. Luin, että kiuruja on jo havaittu. Hetipä tuli mieleen se vanha loru, jota lapsuudessa hoettiin; kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Tänään tuossa kotimatkalla linnut visertelivät iloisesti. On se vaan tämä kevät mukavaa aikaa seurata luonnon heräämistä ja eläinten kevät puuhia. Alkukesästä joskus kyllä öiseen aikaan toivoo, että eivät niin kovaäänisesti laulelisi, suorastaan karjuvat. Vähempikin riittäisi. Silloin en kyllä tykkää pikkulinnuista. Loppukesästä linnut ovat jo rauhoittuneet ja hormonien hyrräys on tasoittunut.

Kohta pitäisi ruveta rakentamaan se linnunpönttö ja rekisteröidä se. Tarvikkeet on jo hommattu, nyt pitäisi vain toteuttaa tämä rakennusprojekti.

Tulipa tässä mieleen yksi vitsi, jonka hiljattain radiosta kuulin. Eräs kuulija sinne soittele ja kertoi vitsin. Miksi kukko niin aikaisin herää ja kiekuu. Kun kanat heräävät, niin kukko ei saa enää suunvuoroa. Mukavasti minua vitsi nauratti. Lintuhan se on kukkokin.

Hyvää naistenpäivä, hyvä me naiset

Hyvää naistenpäivää! Tänään olemme viettäneet kansainvälistä naistenpäivää. Meillä on työyhteisössä paljon naisia ja miehet ovat aika vähemmistönä. Heti aamusta viikkopalaverimme alussa iloisesti me naiset toivottelimme toisillemme hyvää naistenpäivään. Ei meidän työpaikan harvat miehet kovin paljon naistenpäivään reagoineet, ei jaettu ruusuja. Yksi virkistävä poikkeus oli, eräs miespuolinen työkaveri oli leiponut kakun. Iltapäivällä hän siinä kakkuaan kahvihuoneessa viimeisteli, laittoi kermat ja koristeet kakkuun. Hyvää oli täytekakku. Kiitos.

Lounaspöytäkeskustelussa totta kait puheenaiheena oli naistenpäivä. Yhtään miestä ei pöydässämme ollut. Eräs kertoi, että mies ei edes muista sellaista päivää olevankaan kuin naistenpäivä. Eikä muillakaan ollut kokemuksia, että miehet olisivat erikoisemmin naistenpäivää noteeranneet. Itse minunkin piti ruusut ja leivokset ostaa. Leivos kyllä maistui ukollekin.

Iltapäiväkahvilla täytekakun ääressä puhuimme taasen naistenpäivästä ja kysyimme, eikö miehillä ole miestenpäivää. Yritimme muistella milloin naistenpäivän vietto Suomessa alkoi ja mistä päin maailmaa naistenpäivä on lähtöisin. Veikkasimme, että ehkä Venäjältä. Siellä kun naistenpäivä taitaa olla palkallinen vapaapäiväkin ja siellä miehet noteeraavat päivän oikein kunnolla ja hemmottelevat naisiaan. Puhuimme sitten naisten ja miesten tasa-arvosta, kuinka hyvin meillä on siinä suhteessa asiat. Kaikkialla tasa-arvo ei ole itsestään selvyys. Meillä on ikään kuin aina naistenpäivä.

Tänään oli paljon naurua, iloa ja hyvää keskustelua. Kiitos teille sisaret.

Onko pakko hiihtää jos ei taho

Nyt kyllä ovat hiihtokelit parhaimmillaan. Meillä Kainuussa on tällä kymppiviikolla hiihtolomat. Nykyään taidetaan puhua talvilomasta. No joka tapauksessa minun kansakoulun aikaan loma oli hiihtoloma ja ai, että silloin kyllä hiihdettiin. Minun kielessäni loma on edelleen kyllä hiihtoloma.

Minä täällä pähkäilen vieläkin suksien oston kanssa. Tänä talvena kun olen luvannut ostaa itselleni ihka uudet sukset ja monot. Hirveästi tekisi mieli hiihtämään. Toisaalta minua pelottaa lähteä ladulle. Osaanko edes hiihtää, selviänkö, jaksanko ja uuvunko ladulle ja en pääse sieltä pois? En ole nimittäin valovuosiin hiihtänyt metriäkään. Olisinko ladulla vain toisten haittona. Nyt kun ne suikkivat vapaalla tyylillä.

Kielitoimiston sanakirja määrittelee hiihtää "liikkua suksilla". Suksi on jalkaan kiinnitettävä hiihto- t. mäenlaskuväline. Luistavat, lipsuvat sukset. Suksen kärki, kanta, pohja, olas, side. Puu-, lasikuitusukset. Kilpa-, laskettelu-, mäkisukset. Voidella sukset. Panna sukset jalkaan. Suksi luistaa hyvin. Lasketella suksilla. Sukset jäätyivät suksien pohjaan muodostui jäätä. Laajemmin Vesi-, rullasukset. Kuv. Jklla on sukset ristissä [= jku on riidoissa, huonoissa väleissä, napit vastakkain] jkn kanssa. Pariskunnalla menivät sukset jatkuvasti ristiin. (Lähde Kielitoimiston sanakirja)
Kuvan ladulle pääsisin melkein kotipihasta. Eli helposti minä pääsisin ladulle. Työmatkallani kuljen ladun ohitse ja siitä sitten tänään nappasin kuvan. Latu näyttää olevan hyvässä kunnossa. Hyvä on siinä hiihtäjän hiihdellä.

Onnea 366-vuotiaalle

Tänään on Kajaanin kaupungin syntymäpäivä. Kajaanissa maaliskuun 6. päivänä 1651 kreivi Pietari Brahe varmaksi ja suuremmaksi vakuudeksi omakätisesti allekirjoitti ja varusti sinetillä Kajaanin kaupungin privilegiot. Kajaani täytti siis 366 vuotta.

Syntymäpäivän kunniaksi Kajaanin Matkailuoppaat järjestivät opastetun kävelykierroksen Kajaaninjoen historia Suomen itsenäisyyden aikana. Valitettavaksi minä en tälle kierrokselle päässyt. Osallistujia oli ollut mukavasti, yhteensä 78. Sää oli loistava ja ihmiset olivat olleet kuulemma hyvän tuulisia. Kierroksella oli käyty sisällä 1917 valmistuneessa Ämmäkosken voimalaitoksessa. Kierros oli #Suomi100 -tapahtumia Kainuussa.

http://www.kajaani.fi/fi/palveluopas/matkailu/aktiviteetit-ja-vapaa-aika/opastetut-kiertoajelut-ja-retket

Kirjoitan tähän palan Pietari Brahen privilegiosta:

...Me olemme nähneet hyväksi antaa rakentaa itse linnoituksen
viereen kaupungin niin, että niin hyvin linnalla kuin
kaupungilla tietysti olisi omat alueensa, joihin ne molemmin
puolin voivat olla tyytyväisiä tarvitsematta vastedes
niiden takia joutua mihinkään riitaan ja erimielisyyteen
toistensa kanssa, sen tähden olemme siitä asiasta
laatineet tämän asetuksen myöntäen kaupungille kaiken
sen erämaan eteläpuolelta Lehtovaaran kylään asti, joka
ulottuu 2 peninkulman päähän asti, Vimpeli-nimisen järven,
jonka alueella on kuorman (heiniä) tuottava niitty,
joka ennen on kuulunut karjakartanoon, samoin myös
maatilkut myllyltä Koivukoskelle asti, samaten
kalastusta varten järven vanhan karjakartanon luota
vastapäätä Parkinnientä, (saaden kalastaa) myös Oulu-
järvessä ja virrassa Koivukoskesta ylöspäin Petäjäkosken
niskaan asti, joka ei kellekään ole vahingoksi tai haitaksi
hänen omistuksessaan...

Valinnanvapaus, valinnanvaikeus, onko minulla mistä valita

Tässä sunnuntaipäivän ratoksi olen tutustunut tulevaan soten valinnanvapauteen eli mitä minun valinnanvapaus sote-palveluissa tarkoittaa. No eipä ihan tällä istumisella minulle selvinnyt mitä paljon puhuttu ja parjattukin valinnanvapaus oikein tarkoittaa. Hallitus julkisti 21.12.2016 lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että valinnanvapauden lainvalmistelu hallituksen esityksen luonnos on ollut lausuntokierroksella ja hallitus antaa siitä esityksen eduskunnalle kevään 2017 aikana.

Kovasti on viime aikoina puhututtanut eri foorumeilla tuleva soten valinnanvapaus laki.

KS pääkirjoitus 2.3.2017: "Valinnanvapaus törmää yhdenvertaisuuteen. Joka kunnassa ei voi olla rinnakkain julkinen ja yksityinen sote-asema, saati useampia. Näin voi olla käytännössä vain kaupungeissa, jotka ovat vähintään Kajaanin kokoluokkaa. Törmääkö tämä realiteetti perustuslakiin, on koko valinnanvapauden ja koko uudistuksen kannalta kohtalokasta. Kuinka paljon yksityisiä sote-keskuksia maakuntiin tarvitaan, jotta valinnanvapaus voi riittävästi ja kohtuullisesti toteutua?"

Onko minulla siis tosiasiallinen valintamahdollisuus? Pääministerikin eilisessä paneelissa totesi, että se on asiakas joka valitsee. Mutta onko hänellä mistä valita? Kun olen sitten valinnut itselleni sote-aseman ja en olekaan tyytyväinen siellä saatuun palveluun. Ilmeisesti en voi heti sote-asemaa vaihtaa vaan onko minun odotettava puolivuotta-vuosi? Valinnanvapaus toteutuu perustason palveluissa täysimääräisesti, mutta ei sitten erikoistason palveluissa.

Nytpä on alkanut kuulua hallituksen suunnalta, että soten valinnanvapauteen on tulossa muutoksia. Lausunnolla oleva lakiluonnos valinnanvapaudesta on saanut viideltä professorilta täystyrmäyksen. Professorit povaavat kaaosta vuonna 2019. Professorit pelkäävät, että yksikään valinnanvapauden tavoite ei toteudu. Kannattaisiko näitä professoreita kuunnella.

Alueuudistus.fi verkkosivut: "Lain tavoitteena on, että valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Valinnanvapauslainsäädännön myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla."
 
Niin ikään linjataan, että maakuntien ja palveluntuottajien tietojärjestelmät sovitetaan yhteen. Asiakas- ja potilastieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kautta. Näinköhän tiedot liikkuisivat. Nytkään kun ei työterveyden puolella pystytä katsomaan kansanterveyden puolella minulle määrättyjen laboratoriokokeiden tuloksia.

Koottu kuva

http://www.kainuunliitto.fi/alueuudistus

 

http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/maakuntauudistus

 

http://alueuudistus.fi/soteuudistus/asiakkaan-valinnanvapaus

 

 

 

 

 

 

 

Pilikillä keskellä kaupunkia

Männä viikolla silmiimme sattui meille outo näky. Olimme kävelyllä Merihaan maisemissa ja siellä jäällä oli joku pilikillä (suom. pilkillä). Pohjoisen ihmisenä se oli meistä kummallista. Kun meillä jonkun näkee jäällä pilikillä, niin ei siellä taustalla yleensä näy korkeita kerrostaloja ja kaupungin syke. Lisäksi jäät näyttivät siltä, että en niillä jäillä olisi uskaltanut käyskennellä. Pilikkijakkara näytti olevan mukana. Tosin aika kaukana meistä oli tämä kalastaja, mikäli hän nyt sitten oli kalalla. Mieheni kanssa siinä ihmeissämme katselimme, plussa-asteita taisi olla neljä. On tämä Suomi monimuotoinen maa.

Palasin tänään takaisin pohjoiseen etelän turneeltani. Olin pääkaupungissa viikon verran. Takaisin pohjoiseen mennessä savolaiset olivat pilikillä, kuten silloin kun menin etelään. Näiden pilkkijöiden maisema ja jää pilkkijakkaran alla näytti varsin erilaiselta kuin etelän kalastajan. Jäällä oli kovasti lunta, etelässä jään pinnalla oli vesi ja jää kiilteli kirkkaana. Tulin takaisin niin sanotusti vähän väljemmille vesille sieltä etelän sykkeestä. Kyllä siellä rautatieasemalla käy sitten sellainen vilske, että alkoi ihan ahistaa. Mukavaa siellä on käydä, mutta tulen takaisin ihan mielelläni. Mihinkäpä sitä kotoaan lähtisi.

Talousgurujen opissa

Olin tänään sattumalta Sanomatalossa ja siellä julkistettiin Talousguru 2017 -kilpailun voittaja ja #Tubetatonni -voittaja. Talousguru-kilpailu täytti tänä vuonna kuulemma jo 20 vuotta. Tämä talousaiheinen kilpailu on suunnattu lukiolaisille  Enpä ollut tällaisesta kilpailusta aikaisemmin kuulutkaan. Nytpä sitten kuulin. #Suomi100 juhlavuoden kunniaksi talousguru-kilpailun rinnalla järjestettiin kaikille nuorille avoin #Tubetatonni -videokilpailu.

Vuoden 2017 Talousguru tulee tulee Gymnasiet Lärkanista Helsingistä. Kilpailun toinen tuli Kuopiosta ja kolmas Iisalmesta. Loppukilpailussa oli mukana 14 taloustietäjää.

#Tubetatonni videokilpailussa nuorten piti tehdä arkisista raha-asioistaan kertova video ja kertoa mistä on saanut oppia raha-asioidensa hoitoon.

Luin netistä: "Talousguru loppukilpailussa finalistit olivat pohtineet minkälaisia taloudellisia syitä protektionististen paineiden lisääntymisen taustalla on ja mitä seurauksia protektionismin lisääntymisellä voisi olla maailmantalouden ja Suomen näkökulmasta. Suullisessa väittelyosiossa puolustettiin kantoja muun muassa siinä, pitäisikö opintotuen muodostua pelkästään opintolainasta vai ei ja pitäisikö varallisuus ottaa huomioon vai jättää huomioimatta vanhusten hoivapalvelumaksuissa." No huh eivät ihan helppoja aiheita.

Vuoden 2017 nuoret talousgurut kokoontuivat estradille yhdessä aikaisemmin vastaavan tittelin voittaneiden sekä vanhempien talousoppineiden kanssa. Juontaja kysyi nuorilta talousviisailta, että mistä he ovat saaneet talousoppinsa. Nuoret gurut sanoivat saaneensa tietoa ja oppia mediasta sekä verkosta että printistä. Jokainen sanoi myös, että vanhemmat ovat olleet tärkeässä roolissa nuorten taloustaitojen karttumisessa. Toinen kysymys oli, että luottavatko nuoret pankkien talousviisauteen. Nuoret vastasivat, että pankeissa on kyllä asiantuntemusta, mutta itselläkin pitää olla ymmärrystä, tietoja ja taitoja.

Oma talousoppini on ollut, ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Ei ole tainneet opit mennä tyttärelle perille, sillä tänään justiinsa tili oli ylitetty 2,60 eurolla. Tämä oli kuulemma vahinko.

http://www.hyol.fi/kilpailut/talousguru/
http://yle.fi/uutiset/3-9490138

Hiihtolegenda Siiri Rantanen sävähdytti kunniakierroksellaan

Hiihtolegendamme olympiavoittaja Siiri "Äitee" Rantanen 92 v hiihti tänään Lahden MM-kisoissa kunniakierroksen täyden stadionyleisön hurratessa ja kannustaessa hänen vahvaa menoaan. Huh sentään olipa komeata katsottavaa. Näin hänen upean hiihtonsa vain televisiosta, mitä se olisikaan ollut paikan päällä katsottuna. On Siiri Rantanen uskomaton nainen. Hyvin näytti hiihto sujuvan. Vieläkin olen ihan mykistynyt. Siiri Rantasen meno siivitti Suomen naiset mitaleille. Lämpimät onnittelut pronssimitalista.

 

Tämän päivän kirjoitukseni on varsin lyhyt. Ovat nämä niin huikeita hetkiä #Suomi100 juhlavuonna. Huomasin, että yhdistetyn miehillä oli toisessa poskessa Suomen lippu ja toisessa numero 100. 

 

 

 

 

Maailman huippua, kevättä rinnassa

IS: n teettämässä kyselyssä kysyttiin suomalaisilta, missä asioissa Suomi on maailman paras, mitkä ovat meidän ylpeydenaiheet. Tänään ainakin oltiin maailman paras miesten 15 kilometrin perinteisessä hiihdossa, kun maailmanmestariksi hiihti Iivo Niskanen. Upea hiihto kerta kaikkiaan. Lämpimät onnittelut Iivolle! Jännitystä riitti kotikohvalla kisan loppuun saakka.

Suomalaisten mielestä olemme maailman huippua koulutuksessa, terveydenhuollossa ja turvallisuudessa. Nämä minäkin olisin valinnut, mikäli otanta kyselyyn olisi osunut kohdalle. Sitten olisivat tulleet luonto, tasa-arvo ja demokratia. Kyselyssä nolla prosenttia oli sitä mieltä, että Suomi on saunomisen huippua. Eli emmekö olekaan saunomisen ykkösmaa, vaikka saunoja riittää joka nimen notkoon ja saarelmaan. Saunomisessa parhaana oleminen on kait meille niin itsestään selvä asia.

Kyselyyn vastanneista peräti 42 prosenttia oli sitä mieltä, että koulutus ja opetus ovat maailman huippua. Koulutuksen ja terveydenhuollon osalta luottamus oli suurinta nuoremmissa ikäluokissa ja se väheni iän myötä. Turvallisuuden kohdalla asia oli päinvastoin.

Eräs haastateltava vastasi, että Suomessa on parasta, kun mun äiti on täällä. Hänen kanssaan olen 100 prosenttisesti samaa mieltä ja lisään siihen, että kun kaikki rakkaat läheiset ovat täällä.

Tämä päivä oli muutoinkin huippupäivä, kevään ensimmäinen päivä ja tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan. Nyt on kyllä kevättä rinnassa.