Kun minä olen työtön ja sinä olet työtön, työttömiä aktivoidaan

Kotisohvalla on äimistelty hallituksen kaavailuja potkia työttömiä entistä aktiivisempaan työnhakuun. Tuleeko kaikesta entistä byrokraattisempaa? Eikös hallituksen tavoite ollut purkaa normeja. Työttömän on haettava joka viikko yhtä paikkaa. Laiminlyönnistä seuraa korvauksen menetys. Työnhakua sitten seurattaisiin kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Työtön joutuisi suoltamaan järjestelmään raportteja omasta aktiivisuudestaan. On siinä raporttien lukijoilla homma. Ei käy kateeksi. Kaikki raportit on luettava huolellisesti. Hallitus ei ole aikaillut, vaan työttömyysturvalain muutokset ovat tänään lähteneet lausuntokierrokselle.

Hallituksen perusajatuksena näyttää olevan, että työttömät ovat vain laiskoja ja viitsimättömiä. Minua tällainen ajattelu kiukuttaa suunnattomasti. Minusta tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Sen verran olen kymmenien vuosien varrella seurannut työttömän arkielämää ja työpaikan etsintää. Työpaikkoja niitä pitäisi tähän maahan saada.

Tuleepahan tässä mieleen Hectorin biisi Ei mittään (Työttömän Arkiviisu) sanat "Kun minä olen työtön ja sinä olet työtön, Mut mehän ei ollakaan mittään..." Minusta tässä kyllä vain työttömiä kiusataan ja nöyryytetään, kun heitä pitäisi kuunnella.

Kotona on työtön. Eikä se työttömän elämä ole helppoa. Mutta onhan ne työttömälläkin omat hyvät päivänsä, niin kuin Jaakko Teppo lauleskeli aikoinaan.

Katsotaan mitä tästä nyt tulee. Kotisohvalla ainakin varaudutaan suoltamaan hakemuksia ja raportteja. Niin sanotusti täältä pesee. Rukkaset eivät ole vielä naulassa.